Martha Grimes: Petetty vanha kettu

WSOY, 1992

Kolea ja sumuinen loppiaisaatto häiriintyy pienessä yorkshireläisessä Rackmoorin kalastajakylässä, kun eriskummallinen murhaaja iskee. Rikostarkastaja Richard Jury on täysin hakoteillä; edes uhrin – kauniin nuoren naisen – henkilöllisyys ei selviä. Onko uhri salaperäinen Gemma Temple vai Dillys March, eversti Titus Craelin holhokki, joka kahdeksan vuoden poissaolon jälkeen on palannut everstin maakartanolle omaisuuden toivossa? Ja kuka on murhaaja?

Onko se everstin poika Julian, joka Dillysin paluu takia menettäisi suuren osan perinnöstään? Vai onko se juoppo taiteilija Adrian Rees, Gemman rakastaja, viimeinen joka näki hänet elossa?

Rikostarkastaja Jury ratkaisee mutkallisen jutun apurinsa Wigginsin ha harrastelija-etsivä Melrose Plantin kanssa, mutta ei tarpeeksi nopeasti: löytyy vielä toinen ruumis…

Petetty vanha kettu on sekä rakastettava komedia pienen kylän ihmistyypeistä että tiheätunnelmainen dekkari kaksinaamaisuudesta.

Oma arvioni: No, tuli luettua tämäkin...