Siina Tiuraniemi: Kukkia Birgitalle

Minerva, 2013

Miska lähtee äitinsä pyynnöstä viemään kukkia kaukaiselle sukulaiselleen hoitokotiin. Birgitta osoittautuu pahansisuiseksi, rikkaaksi alkoholistiksi, jonka jalat on juuri amputoitu. Eikä hän kaipaa tulppaaneita, vaan jotain tanakampaa mielialan kohentamiseen.

Tästä alkaa energinen tarinavyöry, johon sekaantuu kummallinen ja teatraalinen herra Kurttu, hoitokodin asukkaat ja henkilökunta. Vai alkaako kaikki jo siitä, että Miskan paras ystävä, Ville, on löytänyt uuden tyttöystävän, Manalan porton.

Kukkia Birgitalle on riemastuttava romaani sukupolvikuilusta, joka silloittuu yllättävällä tavalla. Siina Tiuraniemi todistaa esikoisromaanissaan armoitetun tarinankertojan lahjansa, jossa vakavat teemat yhdistyvät salaviisaaseen huumoriin.

Oma arvioni: Hersyvän hauska kirja, joka oli luettava yhdellä istumalla. Sujuva kerronta vei mennessään. Tämä lämminhenkinen tarina osoittaa oivallisesti sen, että yksinäisyys on pahasta kaikille – niin nuorille kuin vanhoillekin, ja kukista voi olla iloa kenelle tahansa =D