 |
Kirjapaja, 2012
|
”Odottelen
runoa.
Mistä sen voin punoa?
Niityn kesätuoksusta,
peltomyyrän juoksusta.
Mistä sen voin punoa?
Niityn kesätuoksusta,
peltomyyrän juoksusta.
Odottelen
runoa.
Mistä voin sen punoa?
Omenista suurista,
vanhan kuusen juurista.
Odottelen runoa.
Mistä voin sen punoa?
Vaikka kesälomasta,
sydämestä omasta.”
Mistä voin sen punoa?
Omenista suurista,
vanhan kuusen juurista.
Odottelen runoa.
Mistä voin sen punoa?
Vaikka kesälomasta,
sydämestä omasta.”
Kauniita runoja puutarhan vehreydestä eri vuodenaikoina.