Arne Nevanlinna: Heta

WSOY, 2014

Kun vuonna 1902 kenraalin leski Gustava Celerius täyttää 70 vuotta, hänen säädynmukaiseen Senaatintorin kotiinsa saapuu hälisevä joukko jälkeläisiä puolisoineen.

Kutsuilla häärii nuori, rampa piika Heta, jolla on merkillinen kyky lukea ajatuksia. Hän saa huomata, että se, mitä ihmiset sanovat, ei aina vastaa sitä, mitä he tarkoittavat. Konventioiden läpi hän näkee herrasväen perimmäiset pyyteet. Kyky on Hetalle lahja ja taakka, joka ohjaa hänen kohtaloaan. Mutta on yksi, jonka ajatuksia Heta ei osaa lukea ja jota hän ei saa mielestään.

Arne Nevanlinnan neljäs romaani nauraa tekopyhyydelle, kritisoi luokkaeroja ja uskoo rajat rikkovan rakkauden voimaan.

Oma arvioni: Tarkkanäköisessä ja tapahtumarikkaassa historiallisessa romaanissa sivistyneistön tyhjää puhetta ja kaavoihin kangistuneita tapoja kuvataan osuvasti. Minua miellyttivät erityisesti kiihkeärytmisiin kerrontaosuuksiin piilotetut sarkastiset dickensmäiset koukut. Tarina vei helposti mukaansa. Oli piristävää lukea menneisyyteen sijoittuva romaani pitkästä aikaa.