Marko Hautala: Kuokkamummo

Kustantaja: Tammi 

Julkaisuvuosi: 2014

Sivumäärä: 328 s. 

Te mietitte, mitä Kuokkamummo tekee. Kuokkamummo tappaa lapsia. Se on vanha kuin meri ja taivas. Se hiipii rantametsissä ja niiden isojen kivien välissä ja kaatuneiden puiden takana. Paljain laihoin varpain se menee kuin minkki. Ja jokainen, joka käy sen talon pihalla ilman lupaa, joko kuolee tai tulee hulluksi. Se odottaa, että joku liikaa kiroillut jää joukosta jälkeen, kuselle tai tekstaamaan tai katsomaan perhosta tai pelastamaan linnunpoikaa. Se odottaa, että sille käännetään selkä. Se humauttaa kuokan lapaluiden väliin niin, että ilmat menee pihalle ja jaloista häviää tunto.

Syrjäisen lähiön nuoret kokoontuvat pommisuojaan peloteltavaksi Kuokkamummolla. Onko kyse pelkästä leikistä? Maisa kiinnostuu tekemään väitöskirjaa lapsuusseudustaan, siellä elää yhä sama, hänellekin tuttu julma perinne, johon lapset painostavat toisiaan osallistumaan. Muistot kotiseudusta ja teinirakkaudesta vaivaavat yhä myös aikuista Samuel Autiota, hän ei saa niistä otetta. Jos Kuokkamummo on pelkkää kaupunkilegendaa, miksi ihmisiä katoaa jäljettömiin? Entä mitä tapahtuu autiossa, kielletyssä kartanossa merenrannalla? Heikkohermoinen lukija ei haluakaan tietää.

Oma arvioni: Pelottava, otteessaan pitävä kirja, jota en olisi malttanut laskea käsistäni. Tarinan loppu oli varsin hämmentävä. En juurikaan lue nykyään kauhukirjallisuutta, mutta tämä juoneltaan sujuva ja kieleltään koukuttava kirja kannatti lukea.