Donna Leon: Kultamuna

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2015
Englanninkielinen alkuteos: The Golden Egg
Suomentanut: Kaijamari Sivill
Sivumäärä: 301 s.

L

ääkeyliannostukseen kuollut mies ei viranomaisten mukaan koskaan elänytkään – jäljet johtavat vallan kulissien varjopuolelle.

Brunetti joutuu tahtomattaan edistämään pomonsa poliittista uraa, kun pormestarin miniän pikku vilpit vaativat hienovaraista selvittämistä.

Paola Brunetti kuulee tutun pesulatyöntekijän kuolleen äkillisesti, ja pyytää puolisoaan tutkimaan tapausta. Käy ilmi, ettei miehestä ole jälkeäkään virallisissa rekistereissä vaikka hän oli syntymästään kuuro. Miehen äiti väittää että kaikki dokumentit on varastettu. Tunnettu venetsialainen aristokraattisuku liittyy tapahtumiin yhä tiukemmin. Mutta kuka olisi halunnut kiltin, yksinkertaisen miehen kuolemaa?

Oma arvioni: Leon jatkaa väsymättömästi tunnettua dekkarisarjaansa. Tutuksi tullut tyyli jatkuu ja hyväksi havaittua kaavaa ei rikota tälläkään kertaa – eikä siihen ole mitään syytäkään ainakaan minun mielestäni. Guido Brunetti sekä hänen perheensä ja läheisimmät työtoverinsa ovat ikään kuin vanhoja hyviä tuttavia. Ja Venetsia kapeine kujineen ja kanavineen sekä kodikkaine trattorioineen tulee sekin jälleen lukijalle tutuksi. Leonin dekkarit sisältävät aina osuvaa kritiikkiä korruptoitunutta italialaista yhteiskuntaa kohtaan. Tälläkään kertaa väkivallalla ei mässäillä, joten Kultamuna on mainio lomakirja, vaikka riippukeinussa luettavaksi.