Juhani Känkänen: Luppa ja Tattis
![]() |
Kustantaja: Teos
Julkaisuvuosi: 2015 Sivumäärä: 302 s. |
On kuin sika ajaisi Cadillacia ja koira
lukisi karttaa. Edessä on eläimellinen matkakertomus täynnä kuohkeaa puhetta ja
lennokkaita takaa-ajoja.
O
|
ntuva hyvinvointivalmentaja Luppa
ryhtyy kävelyttämään istuvilleen juuttunutta kirjabloggari Tattista kohti uutta
terveellisempää elämäntapaa. Alustavan kuntokartoitusjakson aikana Luppa päätyy
sauvakävelyn kautta Tattiksen lukupiiriin ja sitä myöden kuskaamaan vastahankaista
kirjailija Fasadia vastaanottamaan kirjallisuuspalkintoa Forssaan.
Kulttuurimatka vanhalla
amerikanraudalla ei tietenkään suju ongelmitta, joten matkaan lyöttäytyy
jotenkin supikoiraa muistuttava mekaanikko, ja vastaan sattuu muutenkin toinen
toistaan eläimellisempiä tyyppejä. Sadan kilometrin etappi muuttuu eteläisen
Suomen halki kulkevaksi maagiseksi odysseiaksi – tai takaa-ajoksi, sillä Lupan
ilkeältä ja pitkähampaiselta kuntoilukarhuajalta Amerikankääpiöltä matkajoukko
ei saa sen siunaamaa rauhaa.
Oma arvioni: Mielikuvituksellinen ja hauska eläimellinen matkakertomus, jossa karvaisia päitä ja häntiä tosiaan riittää. Ylipainoisen kirjabloggaajan hahmoon oli yllättävän helppo samaistua, vaikka itselläni ei onneksi sorkkia ja saparoa olekaan. Juokseminen ei ole todellakaan minun juttuni, mutta toki voin siitäkin lukea. Luppa ja Tattis on kirja, jota voi lukea ilman kiristävää pipoa, mutta hymyilemistä kammoaville en sitä todellakaan voi suositella. Kirjailija luotaa aikamme yhteiskunnan ilmiöitä viiltävän tarkkanäköisesti, mutta kuitenkin lämminhenkisen huumorin sävyttämällä otteella. Pidin kirjasta sen absurdiudesta huolimatta – tai kenties juuri sen vuoksi.