Luiz Ruffato: Tekokukkia

Kustantaja: Into

Julkaisuvuosi: 2015
Portugalinkielinen alkuteos: Flores artificiais
Suomentanut: Jyrki Lappi-Seppälä
Sivumäärä: 180 s.

K

irjailija Luiz Ruffato saa erikoisen kirjeen. Se sisältää Maailmanpankin virkamiehen muistelmat ja omituisen pyynnön: kirjoita muistojeni pohjalta kirja.

Tekokukkia on kirja kirjan sisällä. Se havainnoi elämänkohtaloita, vallankumouksia, kadonneiden ihmisten historioita. Yhteen punoutuvat totuus ja fiktio, eikä lukija voi kuin arvuutella mikä on todellista.

Oma arvioni: Tekokukkia on eleginen kokoelma erilaisten ja eri tavoin rikkonaisten ihmisten pienimuotoisia elämäkertoja. Näkymättömät ja näkyvät arvet eivät katso ihmisten asemaa tai kansallisuutta. Kirjailija on vahvasti pienen ihmisen ja hänen yhteisönsä puolella. Kukapa meistä ei etsisi omaa paikkaansa maailmassa tai unelmoisi paremmasta huomisesta. Mutta, onko aitous sittenkin vain pelkkä illuusio? Joka tapauksessa kirja on täynnä koskettavia ihmiskohtaloita. Teoksen hienointa antia oli mielestäni se, kuinka sujuvasti kirjailija kuljetti lukijaansa erilaisissa miljöissä suurista metropoleista tiettömiin syrjäseutuihin. On ihminen sitten kuka tahansa, elämä on oikeastaan pelkkiä sattumia, vai onko.

En ole aiemmin lukenut kyseisen brasilialaiskirjailijan tuotantoa, mutta tämän kirjan luettuani tulen varmasti lukemaan vielä lisääkin, sen verran mielenkiintoinen ja mukavan erilainen lukukokemus Tekokukkia oli. Voin suositella sitä jotakin omaleimaista luettavaa etsiville.