Katri Rauanjoki: Jonain keväänä herään
 |
Kustantaja: Atena
Julkaisuvuosi: 2016 Sivumäärä: 270 s. |
Missä vaiheessa pimeästä tulee hämärä?
”
|
Kaupunki oli täynnä
legendaarisia houkutuksia: korkealle mustan veden ylle käkättäen selkänsä
köyristäviä siltoja, kiiltäviä moottoriteitä kahden riemukkaan
kallioleikkauksen välissä tai köysitehdas, jonka tuotteet olivat lopettaneet
monen muunkin haikailevan elämän. Keinoja kyllä löytyi, kunhan saisin
rohkeuteni rippeet kerättyä.”
Kerttu on pärjääjä.
Hänellä on mies, kaksi lasta, opettajan työ ja unelmiensa talo, mutta. Sitten
on se mutta. Kertulla on unikkovihko, johon suunnittelee salaa
itsemurhapäiväänsä. Sitten kun perhe ei ole kotona. Sitten kun on sopiva päivä.
Mikä alkoi viirata elämän
vinoon, mikä saa ympyröimään päivämääriä kalenterista, mitä tapahtui kun hän
oli pieni, mitä tapahtui viime syksynä?
Psykologisesti rikkaasta
aineistosta ammentava Katri Rauanjoki tarttuu romaanissaan nykyelämän
armottomiin vaatimuksiin, työelämän seksuaaliseen häirintään, parisuhde- ja
perheongelmiin sekä riittämättömyyden tuntoihin. Kun maailma ympärillä
säröilee, saattaa terävin särö ja lempein lääke silti löytyä hämmästyttävän
läheltä. Jonain keväänä herään käy kohti valoa ja toivoa saaden pohjoisen
luonnon välkkymään lohduttavissa väreissä.
Oma arvioni: Katri Rauanjoen juuri ilmestynyt uutuusromaani on vahva kuvaus ihmisen pienuudesta suurten vaatimusten edessä. Kirjailija ammentaa omista masennuskokemuksistaan, joten ei ihme, että kerronta tuntuu aidolta ja kaunistelemattomalta. Vakavasta aiheesta huolimatta, tarina ei ole kuitenkaan ole synkkä, sillä värien ja valon pilkahduksia löytyy sieltä täältä. Pidin kirjasta kovasti, ja etenkin paikoin jopa runollisen kaunis kieli viehätti myös.