Jari Tervo: Matriarkka

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 448 s.

”

Aamu Karitsantytär syntyi vaiti ja silmät auki.”

Runsaana vyöryvä vaellusromaani, jossa liikkeellä ovat kokonaiset kansanryhmät. Ennen ja nyt. Matriarkka on ehtymätön runsauden sarvi: moniääninen, taitavasti orkestroitu, paikoin surrealistisiin korkeuksiin kohoava eepos inkeriläissuvun elämästä. Tarina alkaa Aamu Karitsantyttären syntymästä Simpukan kylässä Neuvosto-Inkerissä ja seuraa hänen ja hänen sukunsa pitkää vaellusta: karkotusta Siperiaan, evakuointia Suomeen ja palauttamista Neuvostoliittoon. Siinä yhdistyvät historialliset tapahtumat sekä ajankohtaiset teemat, kuten pakolaisuus ja nyky-Venäjä. Teos on häikäisevä taidonnäyte, jossa Jari Tervon kieli ja kerronta virtaavat pidäkkeettömämpänä ja rikkaampana kuin koskaan.

Oma arvioni: Takakansiteksti lupaili todella paljon, ja paljon tämä Tervon uusin kirja toki antoikin. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei tämä todellinen tiiliskiviromaani paras Tervoa ole. Näkemykseeni vaikuttaa luonnollisesti osaltaan se, ettei teoksen aihe itseäni erityisemmin kiinnostanut, vaikka historian tapahtumat ovat aina jotenkin kiehtoneetkin – ja siksi kai tähän kirjaan ensisijaisesti tartuin ja sen lukea halusin. Tunnustan kuitenkin, että muutamaan otteeseen tämän mutkikkaan vaellusmatkan aikana, toivoin tarinan jo vähitellen päättyvän.

Herkimmille lukijoille en Matriarkkaa voi suositella, mutta historiasta ja kaltoin kohdeltujen ihmisten kohtaloista kiinnostuneille Tervon uusin kirja tarjoaa monin tavoin hereillä pitävän lukuelämyksen.