Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan


Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2016
Lukija: Jukka Pitkänen
Äänikirjan kesto: 10 h 31 min
"Kun miehet alkavat elvyttää vanhoja myyttejä, naisten on paras valmistautua uusiin kyyneliin."

P

aintball-yrittäjä Eero Viitanen asuu omakotitalossa meren äärellä vaimonsa Ainon ja kahden tyttären kanssa. Kaikki on hyvin, mutta tarina on liian arkinen. Hän päättää järjestää jännitystä sieppaamalla Ainon niin kuin Zeus muinoin ryösti Europan ja pyytää apuun vanhaa ystäväänsä Laria.

Aino työskentelee päihde- ja mielenterveysongelmaisten asuntolassa, jossa eräs nuori asukas on joutunut vaikeuksiin. Jakautuneessa Suomessa kasvaneiden maailmat törmäävät, eikä siitä synny rikastavaa vuorovaikutusta. Eeron perimiehinen vaimonryöstötarina alkaa kuin omalakisesti toteuttaa itseään traagisin seurauksin. Emme enää usko pahaan käsittelee tarinoiden kohtalokasta voimaa ja teologisen ja filosofisen perinteensä unohtaneen liberaalin kulttuurin neuvottomuutta pahan edessä.

Oma arvioni: Tartuin kirjaan ennen kaikkea siitä syystä, että sen tapahtumat sijoittuvat Turun seudulle. On mukavaa, kun lukiessaan tunnistaa eri alueita ja paikkoja. Korhosen teoksessa keskeisellä sijalla on arki eli luonteva yhdessäolo perheen kesken. Romaanissa on vahvasti läsnä myös vaaran elementti. Kirjassa pohditaan lisäksi muun muassa pahuuden luonnetta ja henkistä tyhjyyttä. Mitä saattaakaan tapahtua, jos tavallinen arki ei enää riitäkään… Tummanpuhuvuudestaan huolimatta Riku Korhosen uusimman romaanin keskeisin sanoma lienee kuitenkin selvä: Väkivalta on aina pahasta.

On oikeastaan aika hämmästyttävää, kuinka näin monista aineksista rakennettu kokonaisuus pysyy hyvin koossa. No, eiköhän kysymys ole loppujen lopuksi kirjailijan ammattitaidosta. Ei siis ihme, että Emme enää usko pahaan ylsi vuoden 2016 Finlandia-palkintoehdokkaaksi. Tästä kirjasta on vaikea kirjoittaa enempää, jotta ei paljastaisi liikaa juonesta. Jos siis kiinnostuit kirjasta nyt lukemasi perusteella, kannattaa tarttua kirjaan ja lukea se. Todennäköisesti et tule ainakaan pettymään. Saatat jopa yllättyä – niin minulle kävi.