Tove Jansson: Muumipappa ja meri

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2016
Ruotsinkielinen alkuteos: Pappan och havet (1965)
Kuvittanut: Tove Jansson
Suomentanut: Laila Järvinen
Sivumäärä: 186 s.

Ajaton tarina yksinäisyydestä ja ihmisenä kasvamisesta.

M

uumipapan haaveet sankaruudesta vievät perheen majakkasaarelle, mutta seikkailusta tulee vaarallisempi kuin kukaan heistä osaa aavistaakaan. Keskellä avomerta on kartassa piste, jota pikku Myy väittää kärpäsenliaksi. Mutta se on saari, yrmeä pieni majakkasaari. Sinne purjehtii muumiperhe turvallisesta laaksostaan, sillä Muumipappa ei halua enää olla tassutteleva, tarpeeton perheenisä, vaan rohkea päällikkö. Mutta kaikki ei suju kuten unelmissa. Täälläkin on arki, hän ei osaa sytyttää majakkaa, omituinen kalastaja ei puhu hänen kanssaan, suunnitelmat jäävät kesken. Ja sitten itse saarikin alkaa käyttäytyä kummallisesti. Seikkailusta tulee vaarallinen, sillä meri on arvaamaton vihollinen, ja Mörkökin on löytänyt muumiperheen jäljet...

Oma arvioni: Pieni saari tarjoaa oivallisen mahdollisuuden itsensä etsimiseen – ja lopulta myös löytämiseen. Erilainen muumikirja, joka haastaa lukijansa ajattelua koko ajan. Täytyy siis lukea myös rivien välistä ja oivaltaa, jotta tämän kirjan hienous kokonaisuudessaan paljastuu. Luulen, että tämä on yksi sellaisista teoksista, joita lukiessa joka kerralla ymmärtää jotakin uutta.