Kristina Ohlsson: Daavidintähdet

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2015
Ruotsinkielinen alkuteos: Davidsstjärnor (2013)
Suomentanut: Outi Menna
Sivumäärä: 497 s.

Tukholman talvessa tapahtuu murha: juutalaisen päiväkodin johtaja ammutaan, ja samana päivänä kaksi juutalaispoikaa katoaa. Siviilitutkija Fredrika Bergmanin ja rikospoliisi Alex Rechtin paineet kasvavat, kun varmistuu että kadonneet pojat on surmattu. Hangesta löytyneillä uhreilla on päässään paperikassit, joihin on piirretty kauhistuneet kasvot. Tekotapa viittaa vanhaan juutalaiseen myyttiin lapsia vainoavasta Paperipojasta. Juutalaisen pikkutytön kadotessa panokset kovenevat: saadaanko Paperipoika pysäytettyä ennen seuraavaa uhria? Kaikki jäljet johtavat Israeliin.

Oma arvioni: En ole vieläkään lukenut Ohlssonin aiempia teoksia, vaikka olen ajatellut aloittavani Fredrika Bergman -dekkarisarjaan tutustumisen ties kuinka monta kertaa. Nyt sitten löysin tämän viidennen osan kirjastosta, ja päätin lukea sen. En kadu päätöstäni, vaikka sarjan kirjojen lukeminen oikeassa järjestyksessä järkevintä olisikin.

Pidin Ohlssonin tyylistä kirjoittaa. Kerronta etenee sujuvasti ja vie mukanaan. Kirjailija on selvästi hyvin perillä asioista, joista hän kirjoittaa. Tarina on varsin riipaiseva. Jännittävintä kirjassa oli oikeastaan se, että aina kun lukijana oletin olevani hyvin perillä siitä, missä mennään, asiat keikahtivatkin päälaelleen.

Daavidintähdet luettuani tulen ehdottomasti lukemaan myös sarjan muut osat. Etenkin Fredrika Bergman vaikuttaa mielenkiintoiselta hahmolta, jonka vaiheisiin tutustun mielelläni lisää.