Mats Strandberg: Hoivakoti

Kustantaja: LIKE

Julkaisuvuosi: 2017

Ruotsinkielinen alkuteos: Hemmet
Suomentaneet: Ida Takala & Stella Vuoma
Sivumäärä: 367 s.

Lapsuudenkotiinsa palannut tuhlaajapoika Joel vie dementoituneen äitinsä Monikan laitoshoitoon. Pian muuton jälkeen Monikan tila romahtaa, ja Joel seuraa avuttomana, kun äiti vajoaa yhä syvemmälle omaan kauhujen täyttämään maailmaansa. Mutta ovatko Monikan näyt harhoja, vai käykö hoivakodissa kutsumattomia, pahansuopia vieraita?

Oma arvioni: Hoivakoti on hyytävä psykologinen trilleri, jossa keskiössä on ihmisen pelko siitä, ettei kykenisi enää hallitsemaan omaa kehoaan ja mieltään. Kirja on monin paikoin suorastaan puistattavaa luettavaa, mutta lukemista on mahdoton lopettaa, vaikka sivun kääntäminen välillä lähes kauhistuttaakin. Tarinasta huokuu ymmärtäväisyys ja huoli heikoimmista, ja kauhu on luonteeltaan hienovaraista, jopa ovelaa. Pidin kirjassa juuri siitä, että klassisia kauhuelementtejä oli yhdistelty taitavasti arkisiin asioihin.

Mats Strandbergia on tituleerattu Ruotsin Stephen Kingiksi, eikä ainakaan Hoivakodin perusteella mielestäni täysin ilman syytä. Tällaista kauhua voisin mielelläni lukea lisääkin, vaikka en yleisesti ottaen suuri kauhukirjallisuuden ystävä olekaan.