Antti Gronow & Tuukka Kaidesoja (toim.): Ihmismielen sosiaalisuus
Kustantaja: Gaudeamus
Julkaisuvuosi: 2017 Sivumäärä: 267 s. |
Ihmiset
ajattelevat tekevänsä valintoja omien uskomustensa, halujensa ja tunteidensa
pohjalta. Yksilökeskeinen käsitys ihmismielestä on hallinnut myös valtaosaa
ihmisen kognitiota tutkivista tieteistä viime vuosisadan loppupuolelle saakka.
Ihmismieli on kuitenkin sosiaalinen, ja omat sosiaaliset ympäristömme
vaikuttavat mieleemme ja toimintaamme monin tavoin.
Ihmismielen
sosiaalisuus sekä inhimillisen ajattelun riippuvaisuus kulttuurisista
ympäristöistä ja välineistä on korostunut inhimillisen kognition tutkimuksessa
viime vuosikymmeninä. Nämä kehityskulut ovat toistaiseksi jääneet vähälle
huomiolle yhteiskuntatieteissä.
Ihmismielen sosiaalisuus rakentaa
siltaa kognitiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden välille. Teos kyseenalaistaa
yltiöindividualistisen lähestymistavan ihmismieleen. Samalla se kritisoi
sellaisia sosiaalitieteellisiä lähestymistapoja, jotka eivät suo ihmismieltä
koskevalle tutkimukselle sen ansaitsemaa painoarvoa.
Oma arvioni: Teoksen taustalla on ajatus
siitä, että käyttäytymistieteiden ja yhteiskuntatieteiden edustajat hyötyvät
toistensa lähestymistapoihin, teorioihin, menetelmiin ja tutkimustuloksiin
tutustumisesta. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että monet ihmismielen
suurista kysymyksistä ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin vastaaminen edellyttää
aidosti monitieteistä tutkimusotetta.
En ole koskaan tullut ajatelleeksi sitä, että
kehonkielellä on mahdotonta olla vaiti, vaikka se toki totta onkin. Myös pelkkä
toisen ihmisen läsnäolo vaikuttaa omaan käyttäytymiseemme, vaikka emme sitä usein
tiedostakaan.
Yksi tämän ajatuksia herättävän ja ihmismielen
sosiaalisuutta monista eri näkökulmista kiinnostavasti valottavan uutuuskirjan
keskeisimmistä sanomista tiivistyy mielestäni hyvin seuraavassa katkelmassa:
”Minän syntymisen, rakentumisen
ja muotoutumisen kannalta olennainen merkitys on toisilla ihmisillä sekä heidän
ajatuksillaan, asenteillaan, suhtautumisellaan ja konkreettisilla teoillaan. Ne
vastaanottaessaan ihminen näkee itsensä ikään kuin toisten silmin. Samalla hän
muuttuu objektiksi itselleen. Jotta ihminen voi tarkastella itseään ”toisten”
silmin, hänen tulee kyetä asettumaan toisten asemaan.”
Tämän kokoomateoksen artikkelit ovat mielestäni
hyödyllistä luettavaa kaikille ihmisistä kiinnostuneille.