Heikki Harma: Hector – Asfalttihippi

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2017
Sivumäärä: 285 s.

Mestarin kauan kaivatut muistelmat

Asfalttihippi kertoo Heikki ”Hector” Harmasta, miehestä lukuisien unohtumattomien laulujen ja sanoitusten takana. ”Palkkasoturi” nosti 1960-luvun puolivälissä laulaja-lauluntekijän julkisuuteen, ja 1970-luvulla julkaistujen sooloalbumeiden myötä Hectorin ura lähti nousukiitoon. Samaan aikaan Heikki Harma vaikutti kokonaisen sukupolven musiikkimakuun toimittajan työssään Yleisradiossa. Hurja työtahti johti 80-luvun kynnyksellä uupumukseen, mutta luomisvoimaansa Hector ei kadottanut silloinkaan.

Kirja kertoo myös Heikki Harman rakkaasta kotikaupungista Helsingistä, lapsuudesta Tölikassa, rautalanka-aikaan heräävästä nuorisokulttuurista, folk-ajasta, Cumuluksesta sekä luomisen pakkoa ja maailmantuskaa potevasta taiteilijasta. Tässä kirjassa edetään syntymävuodesta 1970-luvun lopulle asti.

Oma arvioni: Olipa mielenkiintoista lukea ajasta, josta itsellä 1970-luvulla syntyneenä ei ole muistikuvia juuri lainkaan. Hectorin musiikki on sen sijaan tullut tutuksi jo lapsena. Enpä itse asiassa tiedä montaa artistia, joita olisin kuunnellut niin paljon, ja vieläpä niin, että uutta musiikkia syntyy edelleen.  Kyseisen artistin monien hienojen laulujen sanat ovat hyvässä muistissa, ja onpa montaa niistä tullut itsekin pianolla pimputeltua. Ei siis ihme, että sanoittajamestarin muistelmia lukiessa miehen laulut soivat päässäni kerran jos toisenkin.

Vaikka kirja on hieman hajanainen ja suhteellisen pintapuolinen, se on kuitenkin täynnä lämminhenkisiä ja tunnelmallisia tuokiokuvia laulaja-lauluntekijän lapsuudesta ja nuoruudesta. Ja ajankuva Hectorille rakkaasta Stadista ja musiikkielämän muutoksista tarkasteltavina olevina vuosikymmeninä on sekin kiinnostavaa luettavaa. Taiteilijaelämän varjopuoletkin saavat kirjassa luonnollisesti osansa, mutta uhriutumaan Heikki ei kuitenkaan suostu.

Kaiken kaikkiaan toimittajataustaisen Harman kirjoittamaa tekstiä on miellyttävää lukea. Se soljuu eteenpäin mutkattoman tuntuisesti.  Jään odottamaan muistelmille jatkoa.