Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2017
Ruotsinkielinen alkuteos: Den svavelgula himlen
Suomentanut: Laura Beck
Sivumäärä: 459 s.

Alex ja Stella Rabellilta ei puutu mitään. Ainakin siltä kertojasta tuntuu kesällä 1969, jolloin hän saa kutsun sisarusten kesäparatiisiin. Hänestä tulee Alexin läheinen ystävä mutta Stellaan hän rakastuu. Poikavuosina solmittu ystävyys Alexiin kantaa halki nuoruuden myrskyjen aina kultaisiin menestyksen vuosiin ja niiden kääntöpuolelle. Stella on huumaava ensirakkaus, mutta hänen kanssaan on lopulta mahdotonta olla - ja yhtä mahdotonta päästä irti. Vähitellen kertoja joutuu vedetyksi suvun tummiin kuvioihin ja alkaa tuntea yhä suurempaa vierautta. Kuka petti kenet?

Oma arvioni: Rikinkeltainen taivas on polveileva lähihistoriallinen aikalaisromaani, jonka tapahtumat sijoittuvat 1960-luvulta tähän päivään. Kirjan keskeisenä sanomana on mielestäni se, että elämä ei ole yksinkertaista eikä omien muistojen hyväksyminen onnistu helposti. Mutta sovinnon tekeminen menneisyyden kanssa on asia, johon kannattaa kuitenkin pyrkiä.  Tarinan alun dekkarimaisuus miellytti erityisesti unohtamatta myöskään kirjailijalle tyypillistä huolellista ajankuvausta ja herkkiä tuokiokuvia. 

"Se oli lumoava ilta, ilmassa leijui jo loppukesän makea tuoksu, avomerellä vesi lepäsi peilityynenä ja viimeisten auringonsäteiden hohde viipyili kuin punertava muisto mäntyjen latvoissa vaikka ilta tummui jo."

Myös kirjailijan työn kaunistelematon kuvaus kiehtoi. Sen sijaan seksiä oli tässä teoksessa minun mielestäni liikaa. Rikinkeltainen taivas on niin moniaineksinen kokonaisuus, että helpoksi lukukokemusta ei oikein voi luonnehtia, mutta kaikkiaan varsin viihdyttäväksi kylläkin. Jos lähihistoria kiinnostaa ja olet laadukkaan kasvukertomuksen ystävä, tämä Kjell Westön uusin romaani on hyvä valinta.