Lassi Hyvärisen Tuuli ja kissa
Lassi Hyvärisen (s. 1981) kolmas runokokoelma Tuuli ja kissa on kuin romaanimuotoinen faabeli. Runot ovat kuin absurdeja kertomuksia fiktiivisestä todellisuudesta, ne yllättävät ja hämmentävät. Sivua kääntäessään ei todellakaan pysty aavistamaan, mitä seuraavilla riveillä sanotaan. Jos tätä kokoelmaa kuvaisi yhdellä sanalla, minun valintani olisi arvaamattomuus. Kuvatut episodit ovat pieniä, mutta niiden taakse kätkeytyy suuria teemoja ystävyyden tärkeydestä luonnon tilasta huolehtimiseen.
Itselläni ei ole niin korkealentoista mielikuvitusta, että tämä Tanssiva karhu -palkinnon vuonna 2018 voittanut runoteos puhuttelisi minua jotenkin erityisen syvästi. Mutta sitä ei voi kieltää, etteikö kirjoittaja olisi sanoineen vahvasti kiinni juuri tässä ajassa.