Daniel Cole: Marionetti

Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2018
Englanninkielinen alkuteos: Hangman (2018)
Suomentanut: Jaakko Kankaanpää
Sivumäärä: 431 s.

Rikospoliisi, jolla ei ole ketään johon luottaa
Tappaja, jolla ei ole mitään menetettävää


Rikosylikomisarioksi ylennetyn Emily Baxterin mielessä velloo yhä Räsynukke-sarjamurhatapaus. Baxter jättäisi makaaberien murhien tutkinnat nykyään mieluusti muille, mutta sitten amerikkalaiset FBI- ja CSI-agentit pyytävät hänen apuaan Räsynukke-kopiomurhalta vaikuttavan rikoksen ratkaisemisessa.  New Yorkin ikonisen Brooklyn Bridgen kaapeleista riippuu luonnottomassa asennossa ruumis, jonka rintaan on viilletty sana SYÖTTI. Pian tämän jälkeen lontoolaisesta vankilasta löytyy hirtetty mies, jonka rinnassa lukee NUKKE.

Baxterin yhteistyö CIA:n Damien Rouchen ja FBI:n Elliot Curtisin kanssa takkuaa, sillä kaikki tuntuvat salaavan asioita toisiltaan. Ruumiiden määrä molemmin puolin Atlanttia kasvaa kuitenkin spektaakkelimaisesti, ja kolmikon olisi opittava luottamaan toisiinsa löytääkseen ajoissa vastauksia murhamysteeriin. Kenelle syötit on viritetty? Millä perusteella nuket valitaan? Kuka oikein on lankoja pitelevä, mielipuolinen nukkemestari?

Oma arvioni: Selviääkö pirullisen nukkemestarin henkilöllisyys ennen kuin on jo liian myöhäistä? Tästä dekkarista ei piinaavaa jännitystä todellakaan tarvinnut suurennuslasilla etsiä. Sehän oli alusta alkaen suorastaan hiuksia nostattavaa, sillä sarjamurhaaja tuntui koko ajan olevan vähintään askeleen edellä tutkijoita. Onneksi epätoivon ja synkkyyden rinnalla oli myös huumoria. Henkilöhahmoja oli aika monia ja ympäristöt vaihtuivat tiuhaan, joten välillä oli hieman vaikeaa pysyä perässä. Osasyynä oli tietysti sekin, etten ole (ainakaan vielä) lukenut sarjan avausosaa, Räsynukkea. Onneksi tämä Marionetti on kuitenkin sen itsenäinen jatko-osa, joten kyllä tarina toimi hyvin yksinkin. Koukkuja oli riittämiin ja nyt lukijana vain haluaa lukea lisää. Siispä kolmatta osaa odottamaan... 

Kommentit