Riikka Pulkkinen: Lasten planeetta

Kustamtaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2018
Lukijana: Elina Ylisuvanto
Äänikirjan kesto 11 h 29 min

Kun astuu viimeisen kerran ulos yhteisestä kodista – hellä ja uljas elegia eräälle rakkaudelle ja planeetta Maalle.

Perhe on hajoamassa. Onko rakkaus, jossa kuljetaan rinta rinnan ja jaetaan jokainen kokemus toisen kanssa, alun alkaenkin itsepetosta?

Entä voiko lapselle kertoa maailman kokonaisuudessaan sitä mukaa kuin hän kasvaa?

Toisaalla nuori nainen kulkee pitkin kaupunkia mukanaan muistikirja, kynä, ja kosminen tehtävä kertoa kaikesta kaikki. Hän haluaa pelastaa maailman. Sisaret koettavat pelastaa hänet.

Lasten planeetta on upea, viisas ja haikeankaunis romaani lähelle päästämisen vaikeudesta. Kun kaikki on menetetty, jäljelle jää rakkaus.

Oma arvioni: Riikka Pulkkisen uusin romaani on kertomus avioerosta ja uuden suunnan etsimisestä. Se on myös kertomus mielen järkkymisestä  ja  sirpaleiden kokoamisesta. Aluksi nuo eri tarinat omine aikatasoineen vaikutttivat mielestäni erillisiltä ja aiheuttivat hämmennystä. Mutta kirjan edetessä ne kuitenkin nivoutuivat toisiinsa. Kysymys on ennen kaikkea minuuden löytymisestä ja uuden maailman luomisesta - ja rakkaudesta. Siis todella isoista asioista. Lasten planeetta osoittaa hyvin sen, kuinka monimutkainen ihmismieli voikaan olla. 

Pulkkisen kerronta on tarkkaa ja analyyttisen oivaltavaa. Kirjaa lukiessa mietinkin, paljonkohan varsinkin avioerokuvauksessa on aineksia kirjailijan omista kokemuksista. Tunteet ovat tarinoissa vahvasti ja vaikuttavasti läsnä. Etenkin rakkauden monimuotoisuutta käsitellään romaanissa hienosti.

Lasten planeetta tarjosi minulle monitasoisen kuuntelukokemuksen, jonka sulattelemisessa menee tovi. Siksi jäinkin miettimään, oliko aineksia yhteen romaaniin jo hieman liikaakin... Ei ihan kaikkea tarvitse kertoa. No, joka tapauksessa romaani toimi äänikirjana kerrassaan mainiosti ja sitä voi suositella Riikka Pulkkisen tuotannosta pitäville ja kaikille niille, jotka odottavat kirjoilta kerroksellisuutta.