Walter Isaacson: Leonardo da Vinci

Kustantaja: Bazar
Julkaisuvuosi: 2019
Englanninkielinen alkuteos: Leonardo da Vinci (2017)
Suomentanut: Tero Valkonen
Sivumäärä: 592 s.

Mestariteos kaikkien aikojen mestarista


Leonardo da Vinci oli visionääri, jonka kyky yhdistää taidetta ja tiedettä teki hänestä historian luomisvoimaisimman neron. Toscanassa vuonna 1452 syntynyt Leonardo suuntasi uteliaisuutensa niin anatomiaan, fosiileihin, lintuihin, lentäviin koneisiin, aseisiin, optiikkaan, kasvitieteeseen, geologiaan, veden virtaukseen kuin kuvataiteisiinkin. Hänestä tuli renesanssi-ihmisen perikuva. 

Tunnettu elämäkerturi Walter Isaacson on luonut Leonardon muistiinpanojen pohjalta kiehtovan ja inspiroivan teoksen, joka paljastaa tieteilijän, taiteilijan ja ihmisen vertaansa vailla olevien saavutusten takana. Isaacson myös osoittaa, että Leonardon nerous pohjautui taitoihin, joita jokainen meistä voi kehittää. 

Oma arvioni: Leonardo da Vincin kyky yhdistellä taidetta, tiedettä, teknologiaa, humanistisia aloja ja mielikuvitusta on ollut suorastaan hämmästyttävää. Hän oli kiistatta nero mutta itseoppinut sellainen - synnynnäinen tarkkailija ja kokeilija, joka luotti ehtymättömän uteliaisuuden ja tarkan havainnoinnin voimaan. Tarvitaan myös uskallusta ajatella toisin, niinhän ulkopuoliset ja kapinalliset ovat kautta aikojen tehneetkin. Leonardoa kiehtoivat lukuisat kysymykset: miten linnut lentävät, kuinka rakentaa koneita, joilla ihminen voisi lentää. Hän halusi selvittää myös sen, mikä on ihmisen universaali mitta. Vastauksia etsiessään hän yhdisteli ennakkoluulottomasti tieteelliset ja taiteelliset toimensa. 


Leonardo da Vincin ensisijaisena lahjana oli kuitenkin maalaustaito, tunnemmehan kaikki varmasti hänen teoksistaan ainakin Mona Lisan arvoituksellisine hymyineen. Juuri kyseinen maalaus huipensi elämän, joka oli omistettu kyvylle löytää luonnon ja taiteen leikkauspiste ja pysyä siinä. Taiteilija halusi siis hämärtää rajoja niin taiteen ja tieteen, todellisuuden ja fantasian, kokemuksen ja mysteerin sekä kappaleiden ja niiden ympäristön välillä. Valitettavasti Leonardo ei kuitenkaan julkaissut havaintojaan, mikä vähensi hänen merkitystään tieteenhistoriassa, mutta se ei suinkaan vähentänyt miehen nerokkuutta. Onneksi hänen paperille tekemänsä muistiinpanot ovat säilyneet yli viisisataa vuotta, sillä mekin voimme oppia häneltä paljon

Monessa asiassa aikaansa huomattavasti edellä ollut Leonardo uskoi uteliausuuteen. Hän hankki tietoa sen itsensä vuoksi. Hän kehottaakin säilyttämään lapsekkaan ihmetyksen ja tarkkailun taidon. Hän uppoutui asioihin ja näki sellaistakin, jota ei ollut, mutta kunnioitti kuitenkin nimenomaan tosiasioita unohtamatta kuitenkaan antaa tilaa myös kuvitelmille. Leonardo osasi viivytellä eikä tyytynyt pelkästään hyvään. Hän loi niin mesenaateille kuin itselleenkin ja teki myös yhteistyötä toisten kanssa. Siinäpä reseptiä luovuuden toteuttamiseen myös tämän päivän ihmisille.

Tämän huikean, uteliaisuutta herättävän  ja visuaalisestikin suorastaan hengästyttävän hienon elämäkerran  kirjoittaja Walter Isaacson tiivistää Leonardo da Vincin keskeisimmän "opetuksen" teoksen lopussa seuraavasti:
"Pysy avoimena mysteerille. Kaikkea ei tarvitse määritellä tarkkarajaisesti."
Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille historiasta kiinnostuneille ja uteliaille ihmisille. 

Kommentit