Yuval Noah Harari: Homo Deus - Huomisen lyhyt historia
Kustantaja: Bazar
Julkaisuvuosi: 2017 Englanninkielinen käännös, josta suomennos on tehty: Homo Deus - A Brief History of Tomorrow (2015) Suomentanut: Jaana Iso-Markku Sivumäärä: 447 s. |
Mihin jatkamme tästä?
Mitä tapahtuu demokratialle, kun Google ja Facebook tuntevat poliittiset näkemyksemme paremmin kuin me itse? Entä miten käy hyvinvointiyhteiskunnan, kun teknologian kehittyminen ajaa osan ihmisistä työmarkkinoiden ulkopuolelle ja tekee heistä tarpeettomia? Miten voimme suojella ihmiskuntaa ja planeettaamme oman lajimme tuhovoimalta?
Sapiens-kirjallaan tunnetuksi tullut Yuval Noah Harari pohtii uutuuskirjassaan Homo deus ihmiskunnan seuraavia askeleita. Sapiensissa tarkasteltiin, miten lajimme valloitti maailman ainutlaatuisella kyvyllään uskoa yhteisiin myytteihin jumalista, rahasta, tasa-arvosta ja vapaudesta. Homo deus -kirjassa katse kääntyy kohti tulevaisuutta: mitä tapahtuu, kun vanhat myytit yhdistetään uusiin, jumalankaltaisiin teknologioihin kuten tekoälyyn ja geenitekniikkaan?
Homo deus tarjoaa kurkistuksen 2000-lukua muovaaviin unelmiin ja painajaisiin. Hararille tyypilliseen tapaan teos nivoo yhteen luonnontieteitä, historiaa, filosofiaa ja monia muita tieteenaloja. Tässä on ihmisen evoluution seuraava taso: Homo deus.
Oma arvioni: Kuten yllä olevasta kustantajan esittelytekstistäkin näkee, kirjassa esitetään lukuisia isoja kysymyksiä. Etsiessään vastauksia eri tieteiden näkemyksiä yhdistellen Harari tulee maalanneeksi kiinnostavan mutta samalla myös pelottavan kuvan ihmislajin tulevaisuudesta. Olemme nimittäin tulossa tiemme päähän ja paikkamme tulee nappaamaan Homo deus - biologisen organismin ja koneen yhdistelmä.
Harari haluaa teoksellaan ravistella ajatteluamme ja sen hän todella tekeekin. Homo Deus on kirja, johon on mahdotonta suhtautua kevyesti. Se pistää lukijansa todella pohtimaan, mistä olemmekaan tulleet ja minne olemme menossa. Tai ainakin luulemme menevämme, ihmismieltä kun on toistaiseksi mahdoton täysin ymmärtää. Hararin kirja sekä murtaa ennakkoluuloja että provosoi. Kannattaakohan kuolemattomuutta, onnellisuutta ja jumalallisuutta todella tavoitella. Niistä kun pääsevät osallisiksi vain harvat... Ennen kuolimme nälänhätään, kulkutauteihin ja sotiin, tänään meidät tappaa entistä useammin ylensyönti, itsemurha tai vanhuus.
Pidän Hararin terävän analyyttisesta kirjoitustyylistä. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita menneisyydestä ja huolissaan tulevaisuudesta. Vaikka tämä dystopia ei kaikessa synkkyydessään ruusunpunainen olekaan, on se mielestäni kuitenkin ehdottomasti lukemisen arvoinen.