Timo Sandberg: Kullanhuuhtoja
Kustantaja: Karisto
Julkaisuvuosi: 2019 Sivumäärä: 315 s. |
Komisario Heittola kohtaa kaverinsa hautajaisissa puolitutun mieskolmikon, ja joukkio päätyy pohdiskelemaan vainajan, entisen kansanedustajan Pertti Jalovuoren kohtaloa. Jalovuori on kuollut väkivaltaisesti Lapin erämaakämpällään ollessaan selvittämässä sukunsa vaiheita. Miehet päättävät lähteä Lappiin Jalovuoren jalanjäljille. Heittolaa kiinnostavat myös Jalovuoren kuolemaan liittyvät yksityiskohdat, ja niitä hänelle valaisee entinen naisystävä, Rovaniemen poliisissa työskentelevä Nora Siren. Uteliaisuus johdattaa miehet humoristisiakin käänteitä saavalle reissulle, joka vie heidät paikkakunnan persoonallisimpien tyyppien pakeille. Epäluulojen, uhkailujen ja mystisten tapahtumien värittämä matka päättyy dramaattisiin käänteisiin.
Komisario Heittola tekee kesäisen irtioton Lahdesta, jossa kova työpaine ja ristiriidat avopuoliso Tarun kanssa ovat kiristäneet tunnelmaa. Sandbergille ominaiseen tapaan rikostarinan keskiöön nousevat pienten ihmisten kohtalot ja elämän sattumanvaraisuus.
Komisario Heittola tekee kesäisen irtioton Lahdesta, jossa kova työpaine ja ristiriidat avopuoliso Tarun kanssa ovat kiristäneet tunnelmaa. Sandbergille ominaiseen tapaan rikostarinan keskiöön nousevat pienten ihmisten kohtalot ja elämän sattumanvaraisuus.
Oma arvioni: Kullanhuuhtoja on jo 11. osa Sandbergin suosittua Heittola-sarjaa. Tällä kertaa Heittola ja kumppanit liikkuvat rikosten jäljillä Lapissa. Niin kutsuttua paikallisväriä on kirjassa mielestäni ihan mukavasti eikä hurtti huumorikaan ole kadonnut. Kaiken kaikkiaan Kullanhuuhtoja on aika leppoisaa luettavaa. Jotta jännitys säilyy loppuun asti, en paljasta tarinan käänteistä enempää.