Hiro Arikawa: Matkakissan muistelmat

Kustantaja: Kustantamo S&S

Julkaisuvuosi: 2019
Japaninkielinen alkuteos: Tobinenko Ripouko (2015)
Suomentanut: Raisa Porrasmaa
Sivumäärä: 310 s.

Nana-kissa on päässyt automatkalle Satoru-isäntänsä kanssa. Määränpäästä ei ole selvyyttä, mutta pääasia on, että Nana saa tähystää hopeanharmaan pakettiauton kartturinpenkiltä. Satoru haluaa vierailla pitkästä aikaa kolmen vanhan ystävänsä luona, mutta ei sano miksi. Aikooko hän luopua rakkaasta matkakumppanistaan?

Japanin vaihtuvien maisemien lomassa kulkee herkkävireinen, lämmin ja huumorin sävyttämä tarina yksinäisyydestä ja ystävyydestä.

Oma arvioni: Matkakissan muistelmat on surumielisen kaunis tarina ihmisten keskinäisestä ystävyydestä ja yksinäisyydestä sekä kertomus miehen ja hänen kissansa välillä olevasta erityisestä yhteydestä. Se on hieno kuvaus siitä, kuinka itsenäisestä katujen kasvatista kehittyy vähitellen isäntäänsä kiintynyt lemmikki. Kirjassa äänessä on kollikissa Nana, joka tarkkailee ihmisiä ja maailmaa kissamaisen viisaasti ja käyttäytyy lajilleen ja arvolleen uskollisen omapäisesti. Tämä kertojaääni uskottavuudessaan viehätti minua kovasti, samoin matkan varrella vaihtuneet japanilaiset maisemat.   

Romaanin lauseet ovat monin paikoin lyhyitä, joten ilmaisu saattaa aluksi vaikuttaa hieman töksähtelevältä, mutta sen ei kannata antaa häiritä. Kyllä siihen vähitellen tottuu. Uskon, että tämä koskettava tarina vie sinutkin mukaansa, jos annat sille tilaisuuden. Jokaisen kissan "palvelijan" tulisi mielestäni ehdottomasti lukea tämä hieno kirja, mutta sopii se mainiosti koiraihmisillekin. Tarina on niin vaikuttava, että haluan nähdä sen pohjalta tehdyn elokuvan.  

P.S. Luulin hetken lukeneeni tämän kirjan jo, niin samanlainen kansikuva aiemmin lukemassani Kissavieras -teoksessa on.