Kirjaesittely: Anne Mattssonin Sylvi Kekkosen elämäkerta


Sylvi Kekkonen – nainen presidentin varjossa, rinnalla ja takana

Sylvi Kekkosta (1900–1974) on aina luonnehdittu vaatimattomaksi, hiljaiseksi ja araksi. Julkiset esiintymiset olivat hänelle epämieluisia, mutta tasavallan ensimmäisen naisen velvollisuudet hän halusi hoitaa kunnialla. Hän oli läsnä kaikenlaisissa tilaisuuksissa, jotta ei olisi vaikuttanut välinpitämättömältä. Sylvi siis mietti, millaisen kuvan antoi kansalle – kansansuosio oli hänelle merkityksellinen asia. Hän piti kiinni vanhoista tavoistaan; liikkui bussilla eikä huolinut mukaansa adjutanttia ja kävi ostoksilla itse. Näin presidentin puoliso halusi osoittaa olevansa aivan tavallinen kansalainen.

Sylvi Kekkonen oli itsepäinen, päämäärätietoinen ja sisukas nainen, jolla oli vakaa oma tahto. Hän ei jättänyt asioita tekemättä siksi, että jonkun mielestä ne olisivat hänen asemassaan epäsopivia. Vaikka Sylvi elikin presidentin varjossa, hän ei antanut kenenkään kävellä itsensä yli. Mattssonin tietojen mukaan Sylvi uskalsi kertoa Urhokilleen milloin tahansa, mitä hän tämän kirjoituksista ja käyttäytymisestä ajatteli. Sylvi vaikutti kulisseissa myös politiikkaan. Hän oli miehensä tukija ja kotikriitikko.

Sylvi Kekkoselle tärkeää oli toisista välittäminen. Hänen mielestään meille olisikin tärkeää koettaa ymmärtää muita ihmisiä ja asettua heidän asemaansa. Sylvi oli sitä mieltä, että jokaisen ihmisen pitäisi saada itse valita oman elämänsä suunta. Elämän ehtoja ei saisi siis sanella ylhäältä päin.

”Pitämällä kiinni ennakkoluuloista voi vapautua ajattelemisen vaivoista.”

Yllä olevasta sitaatistakin voinee tehdä sen johtopäätöksen, että Sylvi Kekkonen oli viisas nainen, joka oli ajatuksineen aikaansa edellä, sillä tiukassa ennakkoluulot istuvat monessa asiassa vielä näin 2020-luvun kynnykselläkin. 

”Millä tavalla voi arvioida elämäntyötä, joka on tehty sivussa, näkyvän vallankäytön takana ja ulkopuolella ja josta ei ole jäänyt jälkiä jälkipolville?”, kysyy tämän Sylvi Kekkosen päivitetyn elämäkerran kirjoittaja ja historiantutkija Anne Mattsson. Sylvi on ollut ja on edelleen  salaperäinen henkilö. Hän oli samanaikaisesti ikään kuin lähellä mutta kuitenkin etäinen. Sylvi Kekkonen oli omanarvontuntoinen maan äiti, jota kunnioitettiin kaikkialla. Mutta hänessä oli pyhimysmäisen pienuuden ja haurauden ohella toinenkin puoli, hän oli ”tiukka perhediktaattori”. Sylvi halusi jäädä yksityiseksi henkilöksi ja onnistuikin tavoitteessaan hyvin, joten kokonaiskuvaa hänen elämäntyöstään on edelleen mahdotonta muodostaa. 

Tämän elämäkerran luettuani tiedän kuitenkin Sylvi Kekkosesta, naisesta, joka kuoli samana vuonna, kun itse synnyin, huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Käsitykseni hänen persoonastaan monipuolistui teoksen laajan haastattelu- ja dokumentaarisen aineiston valossa selvästi. Kirjan innoittamana tulen myös jossain vaiheessa todennäköisesti tutustumaan taiteesta kiinnostuneen ja kirjoja koko ajan lukeneen Sylvi Kekkosen omaan kirjalliseen tuotantoon. Lukulistallani on myös Ensimmäinen nainen, eli Johanna Venhon (2019) kirjoittama historiallinen romaani Sylvi Kekkosesta. 
Kustantaja: Art House
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 350 s. 
P.S. Anne Mattsson on tullut tutuksi vahvojen suomalaisten naisten elämäkerturina, sillä hän on kirjoittanut kiinnostavat elämäkertateokset myös Seela Sellasta (2012) ja Tellervo Koivistosta (2017) 






Kommentit