Kirja-arvio: Anne Tynin Hirrestä höylätyt -runokirja


Anne Tynin vuonna 2019 ilmestyneen Hirrestä höylätyt -kokoelman elämännälkäisissä ja aiheiltaan moninaisissa runoissa puhutaan ja kuunnellaan sekä viisaiden valintojen tärkeyttä korostetaan: toivotaan stoppia dopingille ja pitkiä kaaria keihäänheittäjille ja pienenemistä hiilijalanjäljelle.

Säkeissä toivotetaan onnea ylioppilaalle, ammattiin valmistuneelle ja syntymäpäiväsankarille, lähetetään kirje rakkaimmalle ja omistetaan runo ystävän muistolle sekä ihastellaan luonnon ihmeitä ja vanhoja hirsiseiniä – niin ja pohditaan rakkauden mysteeriä.

Tämän runokirjan sivuilla ollaan kiitollisia menneestä, mutta pidetään tiukasti kiinni juuri tästä hetkestä – uskoen, toivoen, rakastaen, jo valmiiksi kirjoitettua elämän teoksen käsikirjoitusta sivu kerrallaan todeksi eläen.
”Elämä on tässä hetkessä.
Ei eilistä, ei huomista mielessä.
Vaan, juuri nyt elän preesensissä,
olen onnellinen elämästä.”

Yksittäisistä runoista itselleni kenties kaikkein puhuttelevin oli SLI-lapsille kirjoitettu. Kyseisessä runossa kun on mielestäni hyvä muistutus siitä, että tärkein kielemme on loppujen lopuksi kuitenkin sydämen kieli. Kunpa vain myös ihan jokainen erityislapsi saisi kokea tulevansa aidosti hyväksytyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi juuri sellaisena kuin on. Meidän olisi muutenkin hyvä oppia olemaan vaatimatta liikoja – itseltämme ja muilta.

Jos pidät arjen iloissa ja suruissa vahvasti  kiinni olevista runoista, sinun kannattaa lukea Hirrestä höylätyt -runokirja. Sen sisältä löytyy paljon kauneutta, kosolti koskettavuutta ja hyppysellinen huumoria. Siis vähän niin kuin elämästäkin. 

Kiitän kirjoittajaa saamastani arvostelukappaleesta ja toivotan hyvää syksyä ja runorikasta tulevaisuutta.

Kustantaja: BoD
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 80 s.


P.S. Arvioni Anne Tynin Runo peilissä pisaroi -kirjasta löydät täältä