Inka Nousiainen: Mustarastas

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 151 s.

Kotiin palasi vain keltainen reppu ja loputon suru.

Mustarastas on sydämeenkäyvä kertomus menetyksestä, luopumisesta ja toivosta, joka ei suostu sammumaan.

"Sä olit kaikin tavoin lähtökuopissa, sulla oli autokin jo odottamassa. Mazda 626, vuosimallia -83, hopeanharmaa, punaisella plyysiverhoilulla. Marraskuussa sä täyttäisit kahdeksantoista."

On elokuu vuonna 1989. 17-vuotias Juha lähtee laivalle ja katoaa matkalla jäljettömiin. Tragedia muuttaa koko perheen elämän.Mitä oikein tapahtui eräänä yönä M/S Fennialla kaverusten risteilyllä?

Inka Nousiaisen kirjassa jo aikuinen pikkusisko palaa muistelemaan menneitä ja jättämään lopulliset hyvästit veljelleen. Romaani pohjautuu paitsi Inka Nousiaisen ja näyttelijä Eeva Soivion keskusteluihin myös Soivion monologinäytelmään Mustarastas, kadonnut veli, joka sai kantaesityksensä KOM-teatterissa 2017.


Oma arvioni: Mustarastas on tositapahtumiin pohjautuva koskettava kertomus menetyksestä ja surusta sekä niitä seuraavasta hiljaisuudesta. Surumielisyydestä huolimatta tekstissä on havaittavissa myös toivon pilkahduksia ja muistojen tuomaa lohtua. Kirjaa lukiessa miettii, kuinka musertavaa olisi, jos joku omista läheisistä katoaisi yhtäkkiä eikä kukaan tietäisi, mitä hänelle tapahtui. Se olisi kamalaa.

Tämä romaani kertoo elämän arvaamattomuudesta ja siitä, kuinka muiden elämä jatkuu lopulta kaikesta huolimatta, vaikka yksi on yllättäen poissa. Ja siitä, että edesmenneet läheiset ovat jollakin tavoin läsnä elämässämme kuolemansa jälkeenkin. Heistä jää jälki - ja niin jää varmasti tästä kirjastakin. Mustarastas on vähäeleisyydessään kiehtova ja siinä on mielestäni läsnä rauha, joka puhuttelee hektisen arjen keskellä eläviä ihmisiä. Se osoittaa hienosti, kuinka tärkeää olisi elää juuri tässä hetkessä - muuta kenelläkään meistä ei ole. 

  


Kommentit