Kirjaesittely: JP Koskisen Tulisiipi


Kun depression runtelemassa Amerikassa asuva suomalaistaustainen perhe kuulee huhuja Neuvosto-Karjalaan rakennettavasta työväen paratiisista, he päättävät paremman tulevaisuuden toivossa jättää kaiken vanhan taakseen ja matkaavat Petroskoihin. Ja Karjala-kuume siivittää heidän unelmiaan. Tapahtumien keskiössä on poika joka haaveilee lentämisestä ja miettii miltä purjekone näyttäisi.

"Ymmärsin, että kun jotakin tahtoi kovasti ja viimein sai sen, saattoi olla hetken onnellinen, ainakin salaa."

JP Koskisen Tulisiipi on monin tavoin vaikuttava romaani, jossa suomalaisen siirtolaisuuden historia on vahvasti läsnä. Pojan ja hänen perheensä kasvutarinan ohella kirja on hieno kuvaus myös 1900-luvun epävarmasta ja kuohuvasta maailmantodellisuudesta, jossa niin Stalinin vainot, toinen maailmansota kuin kylmän sodan aikakausikin kietoutuvat tosiinsa. Halki tarinan keskeisenä kysymyksenä on, miten käy Kaarlen ja hänen suuren unelmansa.  


"Tajusin ettei ihminen eikä edes lintu ollut niin voimakas kuin taivaalla vapaana lentävä kone."

Entä, voiko yksilön tahto olla vapaa, olla niin voimakas, että siihen on pyrittävä millä tahansa keinolla? Tulisiipi haastaa lukijansa miettimään myös omia unelmiaan ja sitä, onko meillä sittenkään mahdollisuutta elää aina niin kuin haluaisimme. Mikä lopulta ohjaa valintojamme ja ratkaisee sen, uskallammeko luottaa  siihen, että siipemme ja unelmamme kantavat?  

Tulisiipi jaksoi lentää vaivattoman tuntuisesti loppuun asti vieden lukijansa välillä kirjaimellisestikin huimiin korkeuksiin ja sitten taas takaisin maanpinnalle. Nautin tästä hienosta ja lennokkaasta matkasta ja taitavan tarinankertojan luomasta monikerroksisesta ja hiotusta historiallisesta romaanista. Uskon, että se voisi tarjota sinullekin lukuelämyksen, jota et ihan heti pystyisi unohtamaan. Suosittelen todella lämpimästi.

Kustantaja: LIKE
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 352 s.

 





Kommentit