Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta

Kustantaja: Bazar
Julkaisuvuosi: 2018
Englanninkielinen alkuteos: 21 Lessons for the 21st Century
Suomentanut: Jaana Iso-Markku
Sivumäärä: 355 s.

Missä olet nyt, Homo sapiens?

Yuval Noah Hararin ensimmäinen teos Sapiens katsoi menneisyyteen, ja viime syksynä suomeksi ilmestynyt Homo deus tulevaisuuteen. Uutuuskirja 21 oppituntia maailman tilasta on tukevasti kiinni nykyajassa. Teoksellaan Harari auttaa meitä hahmottamaan maailmaa, jonka ymmärtäminen on yhä vaikeampaa.

Mitä Donald Trumpin nousu valtaan merkitsee? Mitä voimme tehdä epidemian lailla leviäville valeuutisille? Miksi liberaali demokratia on kriisissä? Mitä meidän tulisi tehdä terrorismille? Entä mitä voimme opettaa lapsille koulussa, kun tiedämme niin vähän maailmasta, jossa he tulevat aikuisina elämään?

21 oppituntia maailman tilasta tarttuu Hararin jo tutuksi tulleella tyylillä kiinni maailman tämän hetken suurimpiin ongelmiin. Kirjassa pohditaan, mitä syvempää merkitystä nykyhetken tapahtumilla on ja mitä me voimme yksilöinä tehdä selvitäksemme jatkuvista, tasapainoamme horjuttavista muutoksista.

Oma arvioni: Enpä olisi uskonut, että Helmet-haasteen 8. kohdan kirjavalinta osoittautuisi itselleni kaikkein vaikeimmaksi. No, toki osasyynä on se, etten halunnut siihenkään kirjaa, jonka olen joskus aiemmin lukenut. Siten muun muassa Tuntematon sotilas, Sinuhe egyptiläinen ja monet muut klassikkoteokset eivät tulleet kyseeseen. Kenties Hararin 21 oppituntia maailman tilasta on tuleva klassikko. Joka tapauksessa se on kirja, joka haastaa lukijaa ajattelemaan sekä itseään että maailmaa. Se auttaa meitä asettamaan asioita oikeisiin mittasuhteisiin ja katsomaan myös oman boksimme ulkopuolelle. Globaali ahdinko on osa todellisuutta ja Hararin mukaan kärsimys on itse asiassa maailman todellisin asia. Suuri kysymys kuuluu:

”Miten elää hämmennyksen ajassa, jolloin vanhat tarinat ovat romahtaneet eikä niiden tilalle ole vielä tullut uutta tarinaa?

Se vaatii yksilöiltä sinnikkyyttä ja asettaa haasteita sekä koulutukselle että työelämälle. Tarvitsemme tulevaisuudessa muun muassa aiempaa enemmän kykyä analysoida tietoa ja erottaa mikä siinä on tärkeää ja mikä ei. Meidän on rakennettava tiedon palasista kokonaiskuva maailmasta. Emme tiedä, millaiset työmarkkinat ovat esimerkiksi 2050-luvulla, joten emme tiedä, mitä taitoja lapsille tulisi koulussa opettaa. Yleisiä elämäntaitojako? Tärkeää on kyetä käsittelemään muutoksia, oppia uusia asioita ja säilyttää henkinen tasapaino uusissa tilanteissa, Harari pohtii. Avainsana on hänen mielestään uusiutuminen, sillä ainoa varma asia on muutos. Tähän liittyen voin siis olettaa, että näin  45-vuotiaana minullakin on edessä vielä monen vuosikymmenen radikaalit muutokset, mutta meillä on onneksi vielä myös toivoa, kuten seuraava sitaatti lupaa:

”Vaikka haasteet ovat ennennäkemättömän vaikeita ja erimielisyydet suuria, ihmiskunta voi nousta tilanteen tasalle, jos pidämme pelkomme kurissa ja olemme hiukan nöyrempiä näkemyksissämme.”

Uskon, että tähän kiinnostavaan ja juuri tässä hetkessä tiukasti kiinni olevaan kirjaan kootuista omaperäisistä mutta viisaista "oppitunneista" voi olla paljonkin hyötyä edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamisessa,  joten suosittelen niihin syventymistä sinullekin.  Jos etsit kirjaa, joka jättää jälkensä, 21 oppituntia maailman tilasta on ehkä paras valinta varsinkin näin uuden vuosikymmenen kynnyksellä. Ei tätä teosta tosiaan turhaan ole kehuttu ja mielestäni se kestää mainiosti useammankin lukukerran.