Kirsi Pehkonen: Käsikirjoituksesta kirjaksi - Kuinka kirjailijat muokkaavat tekstiään?
 |
Kustantaja: Reuna
Julkaisuvuosi: 2018 Sivumäärä: 178 s. |
Kirjailijat paljastavat kirjoitustekniikkansa!
Kollegansa haastattelussa yksitoista kirjailijaa kuvaa avoimesti omien teostensa kirjoittamis- ja muokkausprosesseja. He kertovat uusien kirjaideoiden synnystä, tuntemuksistaan kirjoittamisen eri vaiheissa ja yhteistyöstä kustannustoimittajan kanssa. Työskentelytapoja on yhtä monta kuin kirjailijoitakin, yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa kirjoittaa ei onneksi olekaan.
Kirja antaa lukijoille ja tutkijoille uusia näkökulmia kirjailijan työhön ja valmiiden teosten lukemiseen. Kokeneiden kirjailijoiden keinoista ja kikkavalikoimasta voi pöytälaatikkokirjoittaja napata mieleisensä. Kirja soveltuukin hyvin lukupiirin tai luovan kirjoittamisen kurssin materiaaliksi.
Oma arvioni: Tästä kirjasta käy hyvin ilmi se, että jokaisella kirjailijalla on oma tapansa alkaa kirjoittaa, kirjoittaa ja muokata tekstejään. Kirja siis osoittaa, että tyhjentävää teosta siitä, kuinka kirjoittaa kirja on mahdotonta laatia. Eläköön siis kirjoittamisen persoonallisuus. On rikkautta, että yksi kirjoittaa kirjansa ikään kuin kerralla valmiiksi samalla, kun toinen kirjoittaa tekstistä kymmenen eri versiota. Tekstiään voi suunnitella yksityiskohtaisesti tai olla suunnittelematta. Tekstiä voi tuottaa päivisin tai öisin tuntikausia kerrallaan tai pienissä pätkissä, tärkeintä ei ole se miten kirjoittaa, vaan se mitä kirjoittaa. Tai oikeastaan tärkeintä on kirjoittaa.
"Kirjoittaminen saa olla hauskaa ja koukuttavaa, mutta se ei ole kirjoittamisen edellytys."
Jos kaipaat ideoita oman käsikirjoituksesi työstämiseen, sinun kannattaa lukea tämä kirja. Uskon, että tällä kirjalla on annettavaa sekä aloitteleville että kokeneille kirjoittajille. Tämän teoksen innoittamana istahdan jälleen oman keskeneräisen käsikirjoitukseni ääreen ja mietin ikään kuin uusin silmin, miten jatkan eteenpäin. Ei tämän kirjan lukeminen ainakaan kirjoittamisen haluani vähentänyt, päinvastoin. Kipinä on kytenyt jo pitkään, mutta nähtäväksi jää, milloin roihahtaa...