Ian McEwan: Kaltaiseni koneet
 |
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2019 Englanninkielinen alkuteos: Machines Like Me (2019) Suomentanut: Juhani Lindholm Sivumäärä: 366 s. |
Aatami on komea ja älykäs – lähes täydellinen, lähes ihminen.
Eletään 1980-luvun Lontoossa, mutta ei siinä, jonka me tunnemme. Charlie ostaa Aatamin, kalliin, tekoälyllä varustetun keinotekoisen ihmisen. Charlie on rakastunut naapurin Mirandaan, älykkääseen opiskelijaan, jolla on salaisuus. Yhdessä Charlie ja Miranda määrittelevät Aatamin persoonallisuuspiirteet. Aatamista tulee lähes täydellinen - lähes ihminen.
Kun Aatami rakastuu Mirandaan, kolmiodraama on valmis. Charlie, Miranda ja Aatami joutuvat perustavanlaatuisten moraalisten kysymysten äärelle.
McEwanin kumouksellinen ja kiehtova romaani kysyy, mikä tekee ihmisestä ihmisen, ja pohtii historian sattumanvaraisuutta.
Oma arvioni: Tätä ajatuksia herättävää romaania lukiessani huokaisin moneen kertaan helpotuksesta, että kysymys on vain vaihtoehtoisesta historiasta - ja "Aatamit ja Eevat" saavat ainakin minun puolestani olla vielä pitkään laboratorioiden uumenissa kaukana tulevaisuudessa. Koneiden liiallinen ihmismäisyys on minusta todella pelottava skenaario. Toki robotiikasta on paljon hyötyä monille jo tänä päivänä esimerkiksi robottikäsinä ja -imureina. Ja niin kauan kun koneet ja tekoäly ovat ihmisten palveluksessa, se onkin mielestäni hyväksyttävää. Mutta, entä sitten, jos näin ei jonain päivänä enää olekaan?
Kaltaiseni koneet tarjosi monia yllätyksiä, jännitystä ja huumoriakin. Viihdyin vetävän tarinan ja sujuvan kerronnan parissa jopa paremmin kuin oletin. Minulla kun oli hieman ennakkoluuloja aiheen kiinnostavuuteen liittyen. Mutta Ian McEwan on kertojana niin taitava, että jopa kvanttifysiikka saattaa alkaa kiinnostaa, vaikka ei siitä etukäteen juuri mitään tietäisikään.
Oma arvioni: Tätä ajatuksia herättävää romaania lukiessani huokaisin moneen kertaan helpotuksesta, että kysymys on vain vaihtoehtoisesta historiasta - ja "Aatamit ja Eevat" saavat ainakin minun puolestani olla vielä pitkään laboratorioiden uumenissa kaukana tulevaisuudessa. Koneiden liiallinen ihmismäisyys on minusta todella pelottava skenaario. Toki robotiikasta on paljon hyötyä monille jo tänä päivänä esimerkiksi robottikäsinä ja -imureina. Ja niin kauan kun koneet ja tekoäly ovat ihmisten palveluksessa, se onkin mielestäni hyväksyttävää. Mutta, entä sitten, jos näin ei jonain päivänä enää olekaan?
Kaltaiseni koneet tarjosi monia yllätyksiä, jännitystä ja huumoriakin. Viihdyin vetävän tarinan ja sujuvan kerronnan parissa jopa paremmin kuin oletin. Minulla kun oli hieman ennakkoluuloja aiheen kiinnostavuuteen liittyen. Mutta Ian McEwan on kertojana niin taitava, että jopa kvanttifysiikka saattaa alkaa kiinnostaa, vaikka ei siitä etukäteen juuri mitään tietäisikään.