Raisa Porrasmaa: Auringonjumalattaren tyttäret - Naiskohtaloita muinaisesta Japanista

Kustantaja: Atena
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 344 s.

Sanottiin, että nainen, joka joi liikaa teetä ja matkusteli liikaa, ansaitsi avioeron.

Japanilaisesta naisesta tulee monelle mieleen nukkemainen geisha etenkin historiasta puhuttaessa, mutta millaisia todelliset japanilaiset naiset ovat olleet? Auringonjumalattaren tyttärissä japanilaisten naisten historiaan perehdytään vallan, uskonnon, seksuaalisuuden ja kolmen muun teeman kautta. Millaisia naiskeisareita Japanin historiasta tunnetaan? Mitä varhaisin säilynyt kuvaus paljastaa vanhoista vihkimenoista? Entä miten synnytykset järjestettiin Edo-kaudella? Matkan varrella tutustutaan muun muassa tarmokkaisiin matriarkkoihin, salaperäisiin miko-shamaaneihin sekä miesten katseelta piilossa eläneisiin Heian-kauden hovinaisiin. 

Usein naisten elämänpiiriä koskettaneet aiheet ovat jääneet historian marginaaleihin. Auringonjumalattaren tyttäret avaakin uudenlaisia ikkunoita naishistoriaan. Japanissa naiset johtivat ja politikoivat, kirjoittivat ja rukoilivat, mellakoivat ja taistelivat. Joidenkin tulkintojen mukaan naisilla olisi ollut paljonkin vaikutusvaltaa varhaisessa japanilaisessa yhteiskunnassa. Mutta oliko näin?

Oma arvioni: Tämän kiinnostavan ja monipuolisen tietokirjan kautta pääsin tutustumaan vuosisatoja sitten Japanissa eläneiden naisten elämään. Siihen osaan historiaa, joka on niin helposti jäänyt virallisen historian varjoon ja kadonnut sen kulisseihin historiankirjoituksen maskuliinisuuden vuoksi. 

Muinaisten naisten historiaan tutustumalla on mahdollista murtaa ennakkokäsityksiä naisten passiivisesta roolista yhteiskunnassa. On kiehtovaa, että Japanissa on ollut huomattavan paljon naishallitsijoita muihin esimoderneihin yhteiskuntiin verrattuna. Heian-kaudella naisten kulttuurinen merkitys on Porrasmaan mukaan ollut suorastaan ainutlaatuinen koko maailman historiassa. Eikä naisten merkitys ole ollut vähäinen uskonnossakaan. Mitä enemmän muinaisten japanilaisnaisten elämää on tutkittu, sitä monisävyisemmiltä heidän kohtalonsa ovat alkaneet näyttää. Mutta Japanissa lasikatot odottavat edelleen rikkojia niin yritysmaailmassa kuin politiikassakin, koska naisten oletetaan edelleen olevan miehiä heikompia. Naisten aseman osalta japanilainen yhteiskunta tuntuu siis muuttuvan varsin hitaasti. 

Jos aihe kiinnostaa, kannattaa tähän hienoon ja perusteelliseen teokseen ehdottomasti tutustua. Sen lukeminen on varmasti ajattelua avartavaa.