Riikka Riihonen & Minna Koskinen: Kuinka kiukku kesytetään? Lasten aggressiokasvatus
 |
Kustantaja: PS-kustannus
Julkaisuvuosi: 2020 Kuvittanut: Mira Piitulainen Sivumäärä: 274 s. |
Katkeaako pinna? Saako lapsi kilarit, tai repiikö hän pelihousunsa? Kiukku on yksi perustunteista ja osa jokaisen ihmisen elämää. Jotkut kiukuttelevat miedosti, vaikkapa kulmaa kurtistamalla, toiset taas antavat raivon näkyä ja kuulua.
Kiukulla on tärkeä tehtävä, sillä se auttaa puolustamaan itseä. Vahvojen tunteiden kanssa pärjääminen vaatii kuitenkin harjoittelua. Aggressiokasvatuksen tavoitteena on opettaa lapselle vaikeiden tunteiden hallintaa ja aggression rakentavaa purkamista.
Tässä kirjassa kerrotaan tunnesäätelytaitojen kehittymisestä ja tukemisesta sekä käydään läpi väkivaltaista käytöstä selittäviä tekijöitä. Teoksessa annetaan myös paljon käytännön keinoja lasten ja nuorten vihanhallintataitojen edistämiseksi.
Oma arvioni: Aggressio nähdään yleisesti pelkästään kielteisenä asiana, vaikka sillä onkin myönteisenä voimana tärkeä merkitys yksilön kasvun ja kehityksen kannalta. Sen ensisijaisena tehtävänä on edistää ihmisen selviytymistä. Se auttaa meitä myös omien etujen puolustamisessa ja rajojen pitämisessä. Aggressio voidaan nähdä voimana, jolla pyritään muuttamaan asioita. Kun yksilön itsetunto on kohdallaan, hän kykenee ilmaisemaan aggressiotaan rakentavasti eikä käyttäydy aggressiivisesti. Aina kaikki ei kuitenkaan suju ongelmitta, ja lapsen tai nuoren tunneämpäri läikkyy yli.
Kiukulla on tärkeä tehtävä, sillä se auttaa puolustamaan itseä. Vahvojen tunteiden kanssa pärjääminen vaatii kuitenkin harjoittelua. Aggressiokasvatuksen tavoitteena on opettaa lapselle vaikeiden tunteiden hallintaa ja aggression rakentavaa purkamista.
Tässä kirjassa kerrotaan tunnesäätelytaitojen kehittymisestä ja tukemisesta sekä käydään läpi väkivaltaista käytöstä selittäviä tekijöitä. Teoksessa annetaan myös paljon käytännön keinoja lasten ja nuorten vihanhallintataitojen edistämiseksi.
Oma arvioni: Aggressio nähdään yleisesti pelkästään kielteisenä asiana, vaikka sillä onkin myönteisenä voimana tärkeä merkitys yksilön kasvun ja kehityksen kannalta. Sen ensisijaisena tehtävänä on edistää ihmisen selviytymistä. Se auttaa meitä myös omien etujen puolustamisessa ja rajojen pitämisessä. Aggressio voidaan nähdä voimana, jolla pyritään muuttamaan asioita. Kun yksilön itsetunto on kohdallaan, hän kykenee ilmaisemaan aggressiotaan rakentavasti eikä käyttäydy aggressiivisesti. Aina kaikki ei kuitenkaan suju ongelmitta, ja lapsen tai nuoren tunneämpäri läikkyy yli.
”Erityisesti vahvuuksien varassa voi ryhtyä rakentamaan helpompaa huomista."
Tässä kattavassa uutuuskirjassa kerrotaan sekä lasten vanhemmille että ammattikasvattajille, kuinka lapsen tunnesäätelytaitojen kehittymistä voidaan tukea. Kirjassa kuvatut esimerkit osoittavat aggressiokasvatuksen olevan usein varsin hikistä puuhaa niin lapsille kuin vanhemmillekin. Aggressiivisen käytöksen lopettaminen kun ei onnistu hetkessä, sillä hokkuspokkustemppuja ei siihen löydy. Lapsi ei myöskään muutu persoonaltaan täysin toisenlaiseksi, vaikka hän saisi kuinka paljon apua tahansa.
Kun lapsi oireilee psyykkisesti ja fyysisesti, vanhemmat helposti etsivät syyllisiä - ja syyttävät lapsen ongelmista usein myös itseään. Tämä ei kuitenkaan kannata, vaan tulisi keskittyä siihen, että lapsi voi oppia parempia toimintatapoja yhdessä turvallisten ja hänen ongelmiaan ymmärtävien myötätuntoisten aikuisten kanssa. Tähän liittyen on hyvä muistaa, että vanhempienkin tulee olla valmiita muuttamaan myös omaa toimintaansa tilanteen sitä vaatiessa. Perheitä ei tule jättää haasteidensa kanssa yksin.
Kun lapsi oireilee psyykkisesti ja fyysisesti, vanhemmat helposti etsivät syyllisiä - ja syyttävät lapsen ongelmista usein myös itseään. Tämä ei kuitenkaan kannata, vaan tulisi keskittyä siihen, että lapsi voi oppia parempia toimintatapoja yhdessä turvallisten ja hänen ongelmiaan ymmärtävien myötätuntoisten aikuisten kanssa. Tähän liittyen on hyvä muistaa, että vanhempienkin tulee olla valmiita muuttamaan myös omaa toimintaansa tilanteen sitä vaatiessa. Perheitä ei tule jättää haasteidensa kanssa yksin.
”On hyväksyttävä, ettei aikuisena välttämättä tiedä, miksi lapsi toimii ongelmallisella tavalla. Samaan aikaan olisi sitouduttava myötätuntoiseen asenteeseen. Empaattinen, aito kiinnostus lapsen auttamiseen voi tukea perhettä, vaikka lapsi ei toipuisikaan nopeasti oireistaan. Monet lasten psyykkisistä ongelmista kärsivät perheet tarvitsisivat ennen kaikkea myötäelämistä – sitä, että joku välittää. He kokevat usein jäävänsä todella yksin lapsen ongelmien kanssa.”
Nimensä mukaisesti Kuinka kiukku kesytetään? -teos antaa vastauksia ko. kysymykseen. Se tarjoaa myötätuntoa osoittaen kasvattajille tietoa ja konkreettisia keinoja auttaa puutteellisten tunnesäätelytaitojensa kanssa kamppailevia lapsia selviytymään arjessaan paremmin.
”Lapsen kehuminen on yksi tärkeimmistä asioista, mitä lapselle voi kasvatuksellisesti antaa. Kehut ja myönteinen palaute auttavat lasta ymmärtämään, mitä häneltä toivotaan. Myönteinen palaute vahvistaa sopivaa käyttäytymistä. Siksi hyvä kasvattaa hyvää – kehut kasvattavat mukavasti toimivia lapsia.”
Lastenpsykiatrian ammattilaisten, Riikka Riihosen ja Minna Koskisen, kirjoittaman kirjan lohdullinen viesti kaikille kasvattajille on mielestäni se, että niin kauan kuin on elämää, on toivoakin. Monista aggressiivisesti käyttäytyvistä lapsista kasvaa lopulta kukoistavia aikuisia. He tarvitsevat kuitenkin apua tällä pitkällä ja vaikealla matkallaan. Ja tämän kirjan avulla kasvattajat voivat heitä auttaa kenties aiempaa paremmin. On tärkeää, että lasten kanssa toimivat aikuiset uskovat, että sillä mitä he tekevät lasten auttamiseksi, on oikeasti merkitystä. Tämän kirjan lukemisen jälkeen tämä luottamus todennäköisesti vahvistuu. Näin ollen suosittelen tätä lukijaystävällistä tietokirjaa lämpimästi kaikille aggressiivisia lapsia kohtaaville aikuisille.