Satu Kaski & Vesa Nevalainen: Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään? – Laiskottelun jalo taito
 |
Kustantaja: Kirjapaja Julkaisuvuosi: 2020 Sivumäärä: 180 s. |
Joskus toden totta kannattaa olla tekemättä mitään, sillä mikäs sen mukavampaa kuin joutilaat hetket, ja kuten aforismi toteaa: ”Etevä laiskottelu on yhtä tärkeätä kuin taitava työnteko.”
Satu Kaski ja Vesa Nevalainen johdattavat teoksessaan laiskottelun ja joutilaisuuden taitoon. Se on taito, jota jokainen meistä tarvitsee. Laiskottelu ravitsee mieltä, ruokkii luovuutta ja irrottaa kiireestä. Mutta ei silti makeaa mahan täydeltä. Liika laiskuus tekee meistä saamattomia tylsimyksiä. Opi siis laiskottelun jalo taito ja käännä laiskuuden parjattu hyve voimaksesi.
Oma arvioni:
”Laiskottelu mahdollistaa tekemisen. Ja tekeminen laiskottelun.”
Monille meistä on tyypillistä, että puskemme ikään kuin koko ajan eteenpäin, vaikka emme oikeasti aina jaksaisikaan. Loputon ahkeruus ei ole mahdollista, vaan on pakko levätä välillä ja antaa itselleen aikaa palautua – siksi meille on keksitty vaikkapa kahvitauot. Huilaaminen auttaa työtehon maksimoinnissa. Olisi hyvä antaa jokaisen löytää oman tapansa olla pikkaisen laiska, jolloin kaikilla on myös tilaa hengittää ja olla juuri niin kuin haluaa, Ihanteellista olisi voida työskennellä ja laiskotella silloin, kun siltä tuntuu. Kirjassa esitetty idea ilmiöpohjaisesta tottelemattomuuskoulusta on mielestäni kerrassaan mainio. Kellepä meistä ei tekisi hyvää esimerkiksi silloin tällöin sanoa ei - ja vieläpä ilman selitystä.
”Onnellisen, harmonisen elämän saavuttaa silloin, kun ahkeruus ja laiskuus ovat mukavasti tasapainossa. Tasapaino ei ole tunneissa tai rahassa laskettavissa. Se on enemmänkin tuntumasta kiinni.”
Meillä on siis lupa välillä velttoilla. On hyvä muistaa sekin, että velttoilun ja ahkeruuden väliin mahtuu paljon kaikenlaista oleilusta, asioiden pohtimiseen ja tekemisen riemuun. Tärkeää on löytää itselle sopiva tahti. Yllätyin hieman siitä, kuinka paljon kirjassa loppujen lopuksi käsiteltiin erilaisia laiskuuden muotoja ja keskityttiin siihen, kuinka patalaiska ihminen voisi muuttua edes jonkin verran ahkerammaksi. Odotin ja oletin kuitenkin kirjan nimen ja varsinkin alaotsikon perusteella, että päähuomio olisi ollut laiskotteluun liittyvissä hyvissä asioissa. Laiskuus ja laiskottelu kun ovat minusta eri asioita. No, kirja oli joka tapauksessa helposti lähestyttävä ja lukemisen arvoinen. Siis, jos kyseinen teema kiinnostaa, kannattaa tähän uutuusteokseen tutustua.