Tuomas Kyrö: Kirjoituskonevaras

 

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2020
Sivumäärä: 296 s.

Lapsena Tuomas Kyrö halusi olla ammattirikollinen, jääkiekkoilija tai roskakuski. Ala-asteen opettajan mielestä Kyröstä ei tulisi koskaan yhteiskunnan täysivaltaista jäsentä. Ennustus oli lähellä toteutua. Armeijassa Kyröllä todettiin sopeutumishäiriö. Sitä hoitaakseen hän on kirjoittanut 26 kirjaa. Kyrön kirjoja on myyty jo yli miljoona kappaletta ja varastettu muutama. 

Kirjoituskonevaras näyttää maailman Tuomas Kyrön silmin. Tarina kulkee päähenkilön mukana hevimusiikista Veikko Huoviseen, köyhyydestä rikkauteen, syntymästä kuolemaan. Kohtuuttomista tilanteista noustaan kiukulla ja naurulla, ja päällimmäiseksi jää aina virnistys elämälle.

Oma arvioni: 

"Kirjoitan. Että joku kiinnostuisi muista kuin itsestään. Yksin elämä on turhaa."

Kirjassa Kyrö kuvaa rönsyillen ja elämänmakuisesti tietään syrjäytymisvaarassa olleesta nuoresta suosituksi kirjailijaksi. Kyrön tarina on osoitus siitä, kuinka suuri merkitys opettajan sanoilla voi keskenkasvuiseen yksilöön olla, sekä hyvässä että pahassa. Vaikka kirja on ennen kaikkea viihdyttävä ja hauska, riveiltä ja niiden väleistä on luettavissa vakavampiakin asioita ja teräviä havaintoja yhteiskunnasta. Olen syntynyt samana vuonna kuin Kyrö, joten kirja tarjosi minulle myös nostalgisia muistoja lapsuusvuosilta. Mielensäpahoittajan, josta on tullut yksi kirjallisista suosikkihahmoistani, taustaa kirjassa valotetaan perusteellisesti. Lisäksi kirjassa ollaan kiinni juuri tässä ajassa, sillä osansa saavat niin korona kuin Donald Trumpkin. 

Vaikka kirjan poukkoileva rakenne ja tavallisen tekstin välissä olevat suurikokoiset sitaatit hieman häiritsivätkin, viihdyin Kyrön veijarimaisen kerronnan ja tarkkanäköisten havaintojen parissa erinomaisesti. Jos kirjailijan työ kiinnostaa, on se mielestäni jo riittävä syy Kirjoituskonevarkaan lukemiseen. Jos haluat tietää, mitä yhteistä on pienokaisella ja joulukinkulla, kirjoituskonevaras kertoo senkin. =D


Kommentit