Petri Paavilainen: Kuinka ajatukset syntyvät – Aivotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä
 |
Kustantaja: Gaudeamus Julkaisuvuosi: 2020 Sivumäärä: 388 s. |
Aivotutkimus kiinnostaa yhä enemmän paitsi tiedeyhteisöä myös tavallisia ihmisiä. Aivotutkijoilta kysytäänkin selityksiä mitä moninaisimpiin inhimillisen elämän kysymyksiin. Kun ihmisen toimintaa perustellaan aivotutkimuksen keinoin, tarjotaan usein hieman liiankin yksinkertaistavia selityksiä.
Kuinka ajatukset syntyvät nostaa esiin ajankohtaisia näkökulmia kognitiivisen neurotieteen eri alueisiin. Se haastaa pohtimaan aivotutkimusmenetelmien rajoituksia ja tulosten luotettavuutta sekä niiden muodostamaa ihmiskuvaa. Voiko kognitiivisia toimintoja paikantaa aivojen eri osiin? Onko vapaan tahdon ajatus sovitettavissa yhteen neurotieteen tutkimustulosten kanssa? Mitä tiedetään älykkyyden ja luovuuden yhteydestä aivoihin?
Teos kuvaa aivotutkimuksen historiaa, umpikujia, virhelöydöksiä ja läpimurtoja. Jokapäiväisestä elämästä tuttujen kognitiivisten toimintojen ohella kognitiivinen neurotiede on kiinnostunut esimerkiksi hypnoosin, meditoinnin sekä uskonnollisten ja mystisten kokemusten neuraalisesta perustasta. Voiko hypnoosista olla apua mielenterveyden ongelmien, kuten pelkotilojen ja riippuvuuksien, hoidossa? Entä voitaisiinko uskonnollisia kokemuksia tuottaa keinotekoisesti aivotoimintaan vaikuttamalla, esimerkiksi sähköisen ärsytyksen tai kemiallisten aineiden välityksellä?
Oma arvioni: Teoksessa tarkastellaan kiinnostavasti muun muassa aivotutkimuksen historiaa, tietoisuuden mysteeriä, tahdon vapautta arjessa ja aivoissa, muistojen syntymää, elämää ja kuolemaa sekä järjen ja tunteiden yhteispeliä. Kirjoittaja pohtii esimerkiksi, onko älykkyyttä mahdollista kehittää, kulkevatko luovuus ja ”hulluus” käsi kädessä ja millaisia voivat olla hypnoosin terapeuttiset sovellukset. Eikä tässä monipuolisessa, kognitiivisen neurotieteen tutkimukseen vankasti pohjautuvassa kirjassa unohdeta myöskään aivotutkimuksen ongelmia ja sen lupauksia. Vaikka kriittisyys onkin paikallaan, on kirjoittaja kuitenkin sitä mieltä, että haasteista huolimatta aivotutkimus on jo tähän mennessä tuottanut runsaasti tietoa ja parantanut siten huomattavasti mahdollisuuksia hoitaa etenkin mielenterveysongelmia. Voinemme olettaa, että tämä kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa. Aivoissa kyllä riittää tutkittavaa. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei aivotutkimus tarjoa yksiselitteisiä vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin.
Kirja vei minut kiehtovalle matkalle kognitiivisen neurotieteen keskeisten kysymysten äärelle ja eri aivotoimintojen alkulähteille. Jäin miettimään erityisesti sitä, millaista ihmiskuvaa aivotutkimuksilla välitetään. Voin suositella kirjaa kaikille aiheesta kiinnostuneille. FT Petri Paavilainen on mielestäni onnistunut oman tieteenalansa tiedon popularisoinnissa tässä teoksessa varsin hyvin. Uskon, että kirja tarjoaa jokaiselle lukijalle runsaasti pohdittavaa ja ajattelemisen aiheita riippumatta siitä, onko kognitiivinen neurotiede hänelle ennestään tuttua tai ei.