Kirja-arvio: Tiina Keskisen esikoisromaani kertoo Häpin uskomattoman tarinan
Mikä on jokaisen koiranomistajan painajainen? Yksi niistä on varmasti rakkaan lemmikin katoaminen jäljettömiin. Äidinkielenopettajana työskentelevä Tiina Keskinen kuvaa esikoisromaanissaan Koirani joka katosi - Häpin tarina, omiin kokemuksiinsa pohjaten vaikuttavasti ja lukijan tunteisiin vedoten, miltä tuntuu, kun koira lähtee yhtäkkiä omille teilleen. Surullista oli sekin, että pienen isovillakoiran ja uuden perheen yhteiselo ei myöskään alkanut kovin lupaavasti, ja kärsivällisyyttä koeteltiin moneen otteeseen. Pahin oli silti vasta tulossa.
Häpin kuukauden päivät jatkunut karkumatka sai perheen arkielämän ymmärrettävästi aivan sekaisin. Myös tunteet heittelivät laidasta laitaan, ja niin ne tekivät minullakin tämän uskomattoman tarinan välillä lähes dekkarimaisia käänteitä seuratessa. Jännitin, kuinka Häpin käy, Välillä toivoin parasta, mutta seuraavassa hetkessä pelkäsinkin jo pahinta. Tarina piti niin tiukasti otteessaan, että romaani oli pakko lukea alusta loppuun lähes keskeytyksittä.
Pitkä ja kylmä matka lumisessa metsässä jätti jälkensä niin koiraan kuin sen ihmisiinkin. Sen jälkeen kaikki ei ole niin kuin ennen, vai onkohan lopulta mikään. Häpin tarina on ennen kaikkea todella uskomaton tosipohjainen kertomus yhden erikoislaatuisen koiran elämästä ja sen mahdottomalta näyttäneestä selviytymisestä, mutta samalla se on myös hieno kuvaus etsijäkoirien upeasta toiminnasta ja sosiaalisen median voimasta. En yhtään ihmettele, että Häpin katoaminen kosketti ihmisiä myös Suomen ulkopuolella. Häpin tarina osoittaa mielestäni hyvin sen, että koskaan ei kannata luovuttaa. Myös unelmiinsa kannattaa uskoa, vaikka niistä tulisikin totta vasta omakohtaisen draaman kautta.
Luulenpa, että jokainen koiranomistaja halaa tämän kirjan luettuaan nelijalkaista ystäväänsä entistä tiukemmin. Ne, jotka ovat kokeneet vastaavaa, saavat tästä koskettavasta kirjasta samaistumispintaa.
 |
Kustantaja: Myllylahti Julkaisuvuosi: 2021 Sivumäärä: 278 s. |