Anni Erkko: Kun ilo katosi – Miten jaksaisimme työelämässä paremmin?

 

Kustantaja: Atena
Julkaisuvuosi: 2021
Sivumäärä: 202 s.

Asiantuntemuksella on kokemuksella työelämän uuvuttavuudesta ja siitä selviämisestä. 

Kun vaatimusten summa töissä paisuu, moni joutuu elämänsä risteyskohtaan ja muuttaa toimintaansa. Usein uupumus paljastuu vasta totaalipysähdyksenä, josta selviämiseen tarvitaan apua, ymmärrystä ja aikaa. Eri aloilla toimivat suomalaiset kertovat Kun ilo katosi -kirjassa työuupumuksestaan ja siitä selviämisestä. Työelämän asiantuntijat pohtivat puolestaan, mikä aiheuttaa uupumusta, ja mitä työpaikoilla voidaan tehdä sen estämiseksi. 

Oma arvioni: Kirjassa kuvataan rehellisesti sitä, kuinka työntekijöiden jaksaminen jää työelämässä edelleen monien muiden asioiden jalkoihin, vaikka siitä nykyään tiedetäänkin muun muassa tutkimusten perusteella enemmän ja myös jaksamisen haasteista puhutaan ainakin jossain määrin avoimemmin kuin ennen. Kirjassa ja siinä kuvatuissa tosielämän uupumustarinoissa edetään totaalisesta romahduksesta vähitellen kohti lempeää toipumista. Kenties hieman yllättäen uupumus osoittautui lopulta monille ihmisille yhdeksi elämän parhaimmista kokemuksista. Toivoa siis on, vaikka paluuta entiseen ei olekaan. Työuupumus on aina pysäyttävä kokemus, joka voi muuttaa yksilöä perinpohjaisesti.

Yksi kirjan keskeisimmistä "muistutuksista" on mielestäni se, että työuupumus ei mene ohi nukkumalla. Kirjan missiona on puolestaan huomion kääntäminen niihin asioihin, joiden ansiosta töihin olisi mukava mennä. Kirjassa painotetaan siis aiheellisesti myös ennaltaehkäisevien toimenpiteiden merkitystä. On hyvä muistaa sekin, että työuupumus aiheutuu aina työstä ja työolosuhteista, mutta ei välttämättä kuitenkaan työn määrästä.  

Tämän tuoreen kirjan tutkimustiedollinen anti jää mielestäni melko ohueksi, vaikka teoksen lopusta muutama tutkimus löytyykin. Mutta kirjan merkityksellisin anti onkin mielestäni ehdottomasti kokemustiedon ja vertaistuen jakamisessa. Sitä tarvitaan, jotta yhä useampi työntekijä uskaltaisi hakea apua uupumukseensa ennen kuin on liian myöhäistä. Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että työelämämme kaipaa inhimillisyyttä. Silloin hyvinvointi olisi tehokkuutta tärkeämpää, ja työ antaisi tekijälleen enemmän voimia kuin ottaisi. Tällöin olisi mahdollista löytää jälleen myös työn ilo. 

Jos sinulla on omakohtaista kokemusta työuupumuksesta tai haluat muuten vain tutustua tähän valitettavan yleiseen ilmiöön tämän päivän työpaikoilla, lue tämä kirja. Kenties se saa sinutkin reflektoimaan suhtautumistasi omaan työhösi tai työpaikallasi vallitsevaan työkulttuuriin. 

Kommentit