Tomi Bergström: Mieletön häiriö – Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu
 |
Kustantaja: PS-kustannus Julkaisuvuosi:2022 Sivumäärä: 223 s. |
Miksi emme pysty kunnolla auttamaan ihmisiä, joiden määrittelemme kärsivän mielenterveyden häiriöistä? Syitä on haettu muun muassa palvelujärjestelmän rakenteesta, hoitomenetelmistä ja puutteellisista resursseista. Todennäköisesti kyse on monen asian summasta – eikä vähiten siitä, mistä lähtökohtaisesti ajattelemme mielenterveyden häiriöissä olevan kyse.
Mieletön häiriö -kirjassa tarkastellaan, miten tiettyjä ilmiöitä on alettu kutsua mielenterveyden häiriöiksi ja mikä vaikutus sillä on ollut siihen tapaan, jolla ihmisiä on pyritty auttamaan. Samalla käydään esimerkein läpi, mitä tieteellisiä, eettisiä ja hoidollisia ongelmia tällaisesta lähestymistavasta on seurannut ja miksi näitä ei ole pyritty psykiatriassa aktiivisesti ratkaisemaan
Teoksessa esitetään, miten lähestymistavan uudistamalla mullistuu myös tapa, jolla apua tarvitseva ihminen kohdataan. Tällaisella muutoksella on ratkaiseva merkitys selviytymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Samalla palvelujärjestelmä kehittyy niin, että hoidon tuloksellisuus parantuu.
Mikäli psykiatrian lähtökohdista ei keskustella avoimesti ja tutkimustietoon pohjautuen, ei ongelmia pystytä myöskään aidosti ratkaisemaan. Mieletön häiriö ravistelee vakiintuneita käsityksiä ja herättää pohtimaan ihmisenä olemisen eri puolia.
Oma arvioni: Psykiatrian tieteellistä perustaa on kritisoitu oikeastaan aina, ja psykiatrian ongelmat ovat olleet vahvasti esillä nykyäänkin. Käytännön hoitotyö on kriisissä ja potilaiden tyytymättömyys on lisääntynyt myös Suomessa. Tutkijatohtori Tomi Bergströmin tuore tietokirja Mieletön häiriö on kriittinen kuvaus siitä, kuinka näyttöön perustuvan lääketieteen ihanne ohjaa tutkimaan ja hoitamaan ihmisiä oirenippuina, vaikka vaikeita elämäntilanteita ei olekaan mahdollista tulkita yksilöiden elämänhistoriasta tai sosiaalisesta tilanteestaan riippumatta. Eikä tässä yhteydessä heidän omia tulkintojaankaan voida unohtaa.
Bergström on vahvasti sitä mieltä, ettei psykiatrinen diagnostiikka auta ymmärtämään inhimillisten haasteiden syitä eikä myöskään oireita ylläpitäviä tekijöitä. Psykiatrialla on ongelmia, joihin kirjassa esitetään ratkaisuksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä kehitettyä avoimen dialogin hoitomallia, joka on tutkitusti tuottanut hyviä tuloksia etenkin psykoosien hoidossa.
Kirja tarjoaa paljon ajateltavaa ja runsaasti tutkittua tietoa psykiatriaan liittyvistä kysymyksistä. Kirjan vaikuttava lähdeluettelo takaa sen, ettei kiinnostava luettava kovin nopeasti lopu, mikäli johonkin aiheeseen haluaa perehtyä vieläkin tarkemmin. Jos edellä kuvatut teemat kiinnostavat, tartu tähän tuttuja näkemyksiä uudelleen arvioivaan teokseen. Suosittelen.