Lea Pulkkinen: Tutkijan omakuva

 

Kustantaja: Teos
Julkaisuvuosi: 2022
Sivumäärä: 610 s.

Professori Lea Pulkkisen ura tieteentekijänä on häikäisevä. Hän on alallaan psykologiassa noussut maailman huipulle ihmisen kehitystä lapsesta keski-ikään seuranneen tutkimuksensa ansiosta. Hän on saanut Suomen Tiedepalkinnon ja monia muita tunnustuksia murrettuaan sitä ennen lasikaton professorinimityksessä. 

Tutkijan omakuvaansa laatiessaan Pulkkinen on hyödyntänyt tekemiään tutkimuksia, suhdeverkostojaan tiedeyhteisössä, tallennettuja dokumentteja ja muistiaineistoa elämän laajemmassa perspektiivissä. Totunnaisen elämänkaariajattelun sijaan hän hahmottaa kokonaisuuden jänteenä, joka koostuu lukuisista toisiinsa limittyvistä säikeistä.

Elämä kun ei ole mikään yksittäinen kaari, vaan sen aineksia ovat saavutukset ja valintojen seuraukset, ilot, surut ja rakkaudet.

Oma arvioni: Oli kiinnostavaa lukea Jyväskylän yliopiston psykologian professori emerita Lea Pulkkisen elämän varhaisista vaiheista ja polusta tiedemaailman huipulle. Hänen tutkimustoimintansa on itselleni osittain tuttua opintojen kautta, mutta siihenkin liittyen löysin tästä järkälemäisestä kirjallisesta omakuvasta paljon uutta ja ajatuksia herättävää tietoa. Vaikka olenkin myös laajojen ja yksityiskohtaisten tietokirjojen ystävä, mietin kuitenkin, olisiko tätä kokonaisuutta voinut kenties paikoitellen hieman tiivistää. 

Jos olet kiinnostunut muistelmista, ja etenkin tiedenaisten sellaisista, lue Tutkijan omakuva. Uskon, että vaikutut. 

Kommentit