Aija Andersson: Amputaatio

 

Kustantaja: Kulttuurivihkot
Julkaisuvuosi: 2021
Sivumäärä: 103 s.

Runokokoelma kuvaa koskettavasti vakavaan sairauteen ja vammautumiseen liittyviä tunteita. Amputaatio halkaisee eletyn elämän kahtia – aikaan ennen ja jälkeen toimenpiteen. Teoksen näkökulma on samalla yksilön kokemuksia laajempi: esiin nousevat yhteiskunnalliset valtarakenteet, osallisuuden kaipuu ja yhteisöllisyys. Aika kulkee hierarkkisen yhteiskuntaelämän porteilta nuoruuden vimmaan ja lapsuuden pastoraalimaisemiin. Sairaus nähdään ekokriittisesti osana solujen matkaa alkuräjähdyksestä tähän hetkeen.

Oma arvioni: Aija Anderssonin (s. 1983) runoissa solutaso ja kosmologia ovat koko ajan vahvasti läsnä. Niin myös eri aikatasot, jotka ovat kokonaisuudessa suloisesti sekaisin. Anderssonin ensimmäistä runokirjaa voi luonnehtia tieteellisen maailmankuvan ylistykseksi, mutta myös oodiksi elämälle. Vaikka amputaatio on edelleen ainakin jonkinasteinen tabu yhteiskunnassamme, tämän teoksen runoissa sitä käsitellään suoraan ja kaunistelematta ja välillä myös huumorin sävyttämänä. Oma ehdoton suosikkini kirjan runoista on Invalidin iltarukous, johon voin itsekin apuvälineiden käyttäjänä samaistua. Runo myös nauratti, vaikka YK:n vammaissopimuksen rikkomisessa ei mitään huvittavaa olekaan.