Jenny Paananen, Meri Lindeman, Camilla Lindholm & Milla Luodonpää-Manni (toim.): Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus – Kohti kielellistä osallisuutta
Kustantaja: Gaudeamus Julkaisuvuosi: 2023 Sivumäärä: 288 s. |
Kieli vaikuttaa yksilön kykyihin ja mahdollisuuksiin, toimeentuloon sekä sosiaalisiin suhteisiin. Kieli on rikkaus ja voimavara, mutta se voi olla myös este, joka rajaa pääsyä tietoon, palveluihin ja työelämään. Kieli on myös vallankäytön väline: tavat, joilla puhumme, luovat todellisuutta, jossa elämme.
Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus tarkastelee kielellisesti haavoittuvia ryhmiä ja pohtii keinoja, joilla nämä ryhmät voidaan ottaa paremmin huomioon niin jokapäiväisessä elämässä kuin päätöksenteossakin. Esillä on muun muassa selkopuhe kehitysvammaisen henkilön tukena, viittomakielten käyttäjien osallisuus ja turvapaikanhakijan oikeuksien toteutuminen tulkatuissa turvapaikkapuhutteluissa.
Teos käsittelee myös kielenkäytön luomien piilomerkitysten ja kieleen liittyvien asenteiden roolia esimerkiksi mielenterveydestä puhuttaessa. Toteutumattomiin oikeuksiin ja haitallisiin asenteisiin voidaan puuttua paremmin, kun ne tunnistetaan. Teos kannustaa toimimaan kielellisen osallisuuden edistämiseksi.
Oma arvioni: Kieli luo todellisuuden ja me rakennamme sitä yhdessä. Tämän teoksen vertaisarvioiduissa artikkeleissa tarkastellaan matkaa kielellisistä oikeuksista aitoihin mahdollisuuksiin, kielitaitoa hyvinvoinnin kulmakivenä ja inkluusion mahdollistajana sekä tietä toiseuttavasta kielenkäytöstä kohti sisällyttävää viestintää.
Kokoelman artikkeleissa tuodaan monipuolisesti esille kielen merkitystä ja sen kompeksisuutta sekä kielen vahvaa yhteyttä osallistumiseen ja kaikkiin osallisuuden osa-alueisiin. Kirjan sanomana on, että kielellinen monimuotoisuus on rikkaus, joka tulee huomioida kaikissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä, sillä vain siten tieto ja hyvinvointi voivat aidosti kuulua kaikille. Näin ollen kieleen liittyvä syrjintä tulee tunnistaa ja siihen on puututtava.
Oleellinen näkökulma on mielestäni sekin, että kun kieltä tarkastellaan ja tutkitaan osallisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmista, on mahdollista tuottaa tietoa, joilla voidaan vaikuttaa asioihin ja muun muassa voimistaa sellaisten ääntä, joiden on vaikeaa tulla kuulluiksi omin avuin. Osallisuus voidaankin nähdä äänettömyyden rikkomisena.
Artikkelien kirjoittajat nostavat esille etenkin kielitietoisuuden lisäämisen tärkeyttä. Tutkittuun tietoon pohjautuvissa teksteissä korostetaan muun muassa selkokielen merkitystä etenkin kehitysvammaisten henkilöiden kielellisen osallisuuden edistämisessä erityisesti arkisissa vuorovaikutustilanteissa, viittomakielisten oikeuksien ja viittomakielten aseman parantamista sekä turvapaikkapuhutteluun liittyvien haasteiden tunnistamista ja puhuttelujen kehittämisen välttämättömyyttä unohtamatta myöskään lukutaidon ja osallisuuden kietoutumista toisiinsa. Oli erityisen kiinnostavaa lukea myös siitä, kuinka sarjakuvamuotoiset asiakirjat voivat olla yksi keino lisätä sosiaalihuollon asiakirjojen, kuten erilaisten sopimusten, saavutettavuutta. Se puolestaan edistää ihmisten sosiaalisten oikeuksien toteutumista.
Itse asiassa tämä lukijaystävällinen teos osoittaa mielestäni hyvin sen, että on olemassa lukuisia keinoja edistää eri vähemmistöihin kuuluvien ihmisten osallisuutta ja vähentää heidän haavoittuvuuttaan ja epätasa-arvoaan. Kun kielellinen osallisuus paranee, sekä yksilöt että yhteisöt voivat paremmin. Suosittelen tämän kirjan lukemista kaikille tästä tärkeästä teemasta kiinnostuneille.