Kirjaesittely: Mai Tolosen Meiltä on aina lähdetty vie kiehtovalle matkalle historiaan
Mai Tolosen toisessa historiallisessa romaanissa päähenkilönä on Bertha. Hän syntyi ruotsinkielisellä Pohjanmaalla 1840-luvulla. Nälkävuodet veivät etelään, joten taakse jäivät niin punainen kapiokirstu, tutusti narahtelevat lattialankut kuin oma kielikin. Niiden tilalle Berthan elämään tulivat seitsemän lasta ja talo, jonka pihalla oli syreenimaja. Elämä Viipurissa ei ollut helppoa, sillä oli elettävä niin sodat kuin vallankumouksetkin. Harteita ja mieltä painoivat sekä omat että lasten murheet.
Berthan pojanpoika Väinö elää 1920-luvun Viipurissa. Hänen kanssaan keskustellessaan ja piirongin laatikosta löytyvistä tavaroista kertoessaan Bertha siirtyy muistoissaan vuosien taakse, ja samalla utelias koululainenkin pääsee kurkistamaan kauas menneisyyteen ja kuulee tarinoita tuonilmaisiin lähteneistä Meiltä on aina lähdetty onkin romaani nimenomaan muistoista ja muistamisesta. Ne ovat aiheina todella kiinnostavia. Tarina sai minutkin pohtimaan, millä perusteella saatamme muistaa jonkin pienen asian hyvinkin tarkkaan, vaikka moni muu suurempikin tapahtuma on puolestaan ikään kuin pyyhkiytynyt mielestä kokonaan pois. Myös muistojen pysyvyys on mielenkiintoinen teema.
Historiallisilla romaaneillaan Vaasasta kotoisin oleva ja Espoossa Mai Tolonen haluaa nostaa esille tavallisia naisia. Heitä, jotka ovat jääneet unholaan suuremmin jälkiä jättämättä. Tässä tuoreessa romaanissa yksittäisen ihmisen elämä ja kuvatun aikakauden yhteiskunnalliset tapahtumat linkittyvät hienosti toisiinsa. Teksti on niin elävää, että tuntuu kuin Bertha puhuisi suoraan myös minulle. Tätä sujuvasti kulkevaa tarinaa on helppo suositella etenkin kaikille historiallisten romaanien ystäville. Elämä on todellakin täynnä muistoja, on lähtöjä ja paluita.
Kustantaja: Warelia Julkaisuvuosi: 2023 Sivumäärä: 334 s. |