Satu Taskinen: Luomistyö

 

Kustantaja: Teos

Julkaisuvuosi: 2023

Sivumäärä: 190 s.

Kesken ystäväpariskuntien iloisen yhteiselon saapuu viesti, joka romuttaa kaiken, mitä nainen oli ajatellut elämästään. Hän pakenee tilannetta kellariin ja jää sinne lukkojen taakse. Käynnistyy sisäinen keskustelu, jossa on käytävä läpi isoja kysymyksiä: Millainen olento ihminen on? Toisille ja itselleen? Miten rakentaa hajonnut uudelleen? Mitä kohti kulkea?

Satu Taskisen romaani on lähikuva trauman repimän ihmisen sisimmästä. Se kuvaa hidasta liikettä ulos tilanteesta, jossa on vain kysymyksiä. Merkityksen kadotessa on tehtävä loogisia kuperkeikkoja, kokeiltava erilaisia olomuotoja, ylitettävä rajoja. Teos koettelee myös romaanin muotoa ja sommittelee vaihtoehtoisia järjestyksiä aristoteeliselle rakenteelle.

”Ihmisen rakkaus ei ole puhdasta, vaan vajavaista. Se on silti ihan hyvää rakkautta.”

Oma arvioni: Luomistyön alkuasetelma herätti kyllä kiinnostukseni, mutta siitä huolimatta tämä psykologinen tajunnanvirtamainen romaani jätti jälkeensä ennen kaikkea suuren hämmennyksen. Vaikka kirjassa reflektoitiinkin yhtä ja toista, moni asia jäi siitä huolimatta epäselväksi. Yksinäinen ja ulkopuolisuutta kokevan henkilön ajattelu on toki sinänsä kiehtova elementti. Kirjan rakenne tuntui kuitenkin olevan niin pirstaleinen, että tarinaa en siitä  juurikaan löytänyt. Vaikka aina ei tarvitsekaan tapahtua paljon, ainakin hieman enemmän johdonmukaisuutta olisin romaaniin silti kaivannut. Aika harvoin tunnen itseni kirjaa lukiessani avuttomaksi, mutta tämän teoksen äärellä niin kävi monta kertaa.