Kirjareflektio: Uutuuskirja vei minut tutkimusmatkalle yhteyden ja itseni johtamisen ytimeen

Mitä on yhteys, kuinka sitä rakennetaan ja ylläpidetään?Itselleni yhteydessä on kysymys ennen kaikkea ihmisten välisestä syvästä tarpeesta ja kokemuksesta. Kukapa meistä ei halua olla olemassa muiden kanssa. Olen elämäni aikana monissa yhteyksissä pyöritellyt mielessäni muun muassa seuraavia kysymyksiä: Tulenko nähdyksi, kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi juuri tällaisena kuin olen? Voinko hyödyntää minuuteni erilaisia puolia, vai pitäisikö minun hävetä tai piilottaa jotakin itsessäni? Entä, koenko olevani turvassa?

Meillä jokaisella on perustavanlaatuinen tarve kuulua joukkoon. Yhteys – Avain johtamiseen -kirjassa puhutaankin paljon siitä, kuinka syvin tarpeemme on kokea yhteyttä.  Meillä on myös taipumus olettaa, että toiset ihmiset ovat rehellisiä ja luotettavia, mutta kun tämä rehellisyysolettama osoittautuu vääräksi, skeptisyyden lisääntyminen lienee varsin luonnollista. Yhteys on dynaaminen, tilanteesta toiseen elävä ja yhdessä rakentuva prosessi. Se saattaa muuttua hetkessä dramaattisestikin. Yhteyttä uusinnetaan jatkuvasti, ja sen kanssa myös eletään. Ilman syvää ja hyvää yhteyttä ja yhteistä tilannekuvaa ei ole olemassa toimivaa ja vakaata yhteistyötä. Kun johtaminen on heikkoa, yhteys voi rikkoutua helpostikin. 

Tämä uutuusteos on kiehtova kertomus psykologi Ilona Rauhalan, teologi Ira Langen, ekonomi Kimmo Kääriän ja tekniikan tohtori Iikka Virkkusen välisestä yhteydestä ja heidän tutkimusmatkastaan yhteyden ytimeen johtamisen kentällä. Kirjan lukeminen sai todella myös  minut pohtimaan omia yhteyksiäni ­ ja aivan erityisesti niiden rikkoutumisia ja sellaisia yhteyksiä, jotka ovat aikoinaan kokonaan katkenneet. Etenkin viimeksi mainitut ovat pakottaneet minut kokoamaan itseäni ja rakentamaan myös identiteettiäni uusiksi.  On totta, että ristiriitoja on kaikissa yhteisöissä. Ne ovat itse asiassa välttämättömiä yhteisön kasvamisen ja kehittymisen kannalta. Joskus käy valitettavasti kuitenkin niin, että ristiriidat kärjistyvät konflikteiksi ja riidoiksi, jotka rikkovat ihmisten ja yhteisön yhteyden. Silloin ne tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Hukkaan menee paljon sekä aikaa että energiaa. Tunneluottamus tukee konflikteista selviytymistä, sillä se on aidon ja syvän tiimitoiminnan ytimessä ja mahdollistaa tiimin menestymisen ja tavoitteissa onnistumisen. Tällainen yhteys vaikuttaa ryhmän sisällä, mutta näkyy toki myös ulospäin. Tiimin jäsenet uskaltavat olla muun muassa epävarmoja ja pyytää apua toisiltaan, he uskaltavat ottaa riskejä ja haastaa toisiaan ja osaavat antaa rakentavaa palautetta. Toisten arvostaminen on luonteeltaan konkreettista: heitä kehutaan ja heistä puhutaan hyvää aktiivisesti. Tunneyhteyden katkeamisessa piilee puolestaan häpeän ydin. Pelkäämme ennen kaikkea yhteyden katkeamista ja haluamme säilyttää sen itse asiassa usein hinnalla millä hyvänsä.

Ylimielisyys on huono strategia siinä missä hyväntahtoisuus puolestaan luo ja ylläpitää yhteyttä. On tärkeää sanoittaa sitä, mikä on itsellemme tärkeintä juuri nyt. Yhteydessä onkin oleellista se, kuinka olemme yhteydessä itseemme, tuntemuksiimme ja intuitioomme. On ymmärrettävä, mistä on tullut, missä on nyt ja minne haluaa päästä. Oman historiansa tunteminen on hyödyksi, sillä se auttaa olemaan myötätuntoinen myös  lähtökohtiaan kohtaan.

Yhteyttä haastetaan jatkuvasti. Suhtaudun tekoälyyn tällä hetkellä ennen kaikkea uteliaan skeptisesti, mutta luettuani tämän teoksen aihetta käsittelevää osuutta alan pikkuhiljaa kallistua ajatuksissani siihen suuntaan, että tekoäly voikin olla enemmän mahdollisuus kuin uhka. AI:n mukaan tulon ei tarvitse merkitä yhteydettömyyttä. Kyse on ennen kaikkea siitä, kuinka me ihmiset kykenemme johtamaan tekoälyä. Haluan uskoa kirjoittajien tavoin siihen, että hyvin johdettuna tekoäly on mahdollisuus. Tulevaisuudessa yhteyden johtamisesta tuleekin entistä tärkeämpi johtamistaito. Mielestäni kysymys on ennen kaikkea siitä, että yhdessä voimme aina kukoistaa enemmän kuin yksin.

Jos olet kiinnostunut yhteydestä ja johtamisesta, on tämä ajattelua avartava kirja ehdottomasti lukemisen arvoinen. Suosittelen lämpimästi. Tulen todennäköisesti itsekin palaamaan sen tarjoamien "oppien" ja oivallusten äärelle vielä kerran jos toisenkin, sillä yhteyksiä ja rellektoitavaa riittää varmasti tulevaisuudessakin. Ja hyvä niin, sillä yksikään yhteisö ei toimi ilman ihmisiä, eikä kukaan meistä pärjää ilman tunteita.

Kustantaja: Alma Talent
Julkaisuvuosi: 2024
Sivumäärä: 246 s.