Tommi Kinnunen: Kaarna

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2024
Sivumäärä: 205 s.

 

Ihminen ei voi tulla entisekseen, jos ei tiedä, kuka on ollut.

Laina on ollut jo vuosikausia muissa maailmoissa. Hän makaa sairaalassa, kun hänen ikääntyneet lapsensa tulevat vierailulle. Sisarukset Martti, Eeva ja Marja pohtivat hautajaisjärjestelyjä ja riipivät muistikuiva yhteisestä menneisyydestään.

Martti on jäänyt lapsuudenkylään pitämään äidistä huolta. Hän tekee kunnalla auraustöitä ja elelee poikamiehenä. Eevalla ja Marjalla on etelässä vilkkaat elämänsä.

Lainan tarinassa kuljetaan 2000-luvulta kohti traagisia sotakokemuksia. Partisaanien hyökkäys kesällä 1944 muuttaa Lainan elämän peruuttamattomasti. Hän on kieltäytynyt puhumasta tapahtuneista ja samalla vienyt muistamisen ja toipumisen mahdollisuuden myös lapsiltaan. Äitinsä kuoleman lähestyessä Martti hakee yhteyttä sisaruksiinsa ja koettaa täyttää perheen tarinan aukkokohtia, mutta onko jo liian myöhäistä?

Oma arvioni: Tommi Kinnunen tarttuu uusimmassa romaanissaan aiheeseen, josta on pitkälti vaiettu. Kaarna kertoo ennen kaikkea naisten sodasta. Niistä kauheuksista, joista naiset eivät ole puhuneet kenellekään, mutta heidän mielensä ja kehonsa ovat kantaneet pysyviä seurauksia Ja nämä traumat näkyvät monin tavoin myös seuraavissa sukupolvissa. Kaarna on vaikuttava kertomus yhdestä sodan runtelemasta perheestä. Olen iloinen siitä, että kirjailija ei kerro aivan kaikkea. Näin lukukokemuksesta ei tullut liian raskasta, vaikka aihe sinänsä rankka onkin, ja ikävä kyllä edelleen ajankohtainenkin. Sotiminen kun ei tunnu maailmasta koskaan loppuvan.

 

Taiturimaisena ihmiskuvaajana Kinnunen onnistui vangitsemaan mielenkiintoni romaanin henkilöiden kohtaloihin niin vahvasti, että kirja oli luettava keskeytyksettä alusta loppuun. En voi kuin hämmästellä, kuinka paljon noin kahteensataan sivuun voikaan mahtua, kun tiivistys on tehty todella onnistuneesti.  Vaikka lukiessa oli paljolti surullinen ja välillä vihainenkin olo, olen kuitenkin todella kiitollinen siitä, että tällaisia ravistelevia tarinoita kerrotaan. On hienoa, että kirjallisuudessa annetaan ääni myös hiljaisille, joiden kokemia kauheuksia ei ole myönnetty edes tapahtuneen. 

Jos etsit romaania, joka jättää jäljen, lue Kaarna.