Elizabeth Strout: Nimeni on Lucy Barton

 

Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2021
Englanninkielinen alkuteos: My Name Is Lucy Barton (2016)
Suomentanut: Kristiina Rikman
Sivumäärä: 169 s.

     

Elizabeth Stroutin Nimeni on Lucy Barton osuu äidin ja tyttären suhteen ytimeen alicemunromaisella tarkkuudella.

Romaanin päähenkilö Lucy Barton toipuu newyorkilaisessa sairaalassa pitkään. Vakava ja mietteliäs Lucy kaipaa perhettään, mutta aviomies ei pidä sairaaloista eikä ehdi viikkoihin paikalle. Sen sijaan eräänä päivänä sairaalasängyn vieressä istuu Lucyn äiti. He eivät ole tavanneet vuosiin, ja menneisyydessä on paljon sellaista, mitä ei voi sanoa ääneen. Niinpä he puhuvat muista asioista, ja niiden tarinoiden välistä lukija näkee Lucyn ankeaan lapsuuteen köyhässä ohiolaisessa kylässä. 

Äidin ja aikuisen tyttären välillä on jännitteitä mutta myös rakkautta, jota ei voi tavallisin keinoin ilmaista. Elizabeth Strout kertoo Lucy Bartonin tarinan vaatimattomista oloista newyorkilaiseksi kirjailijaksi kirkkaalla, niukalla tyylillä, joka paljastaa enemmän kuin peittää.

 

Oma arvioni: Tässä Lucy Barton -sarjan avausosassa minua viehätti erityisesti kerronnan vähäeleisyys. Tuntui, ettei tapahtunut oikeastaan mitään, ja kuitenkin sanottiin niin paljon. Kuinka monia suuria teemoja voikaan käsitellä yhdessä sivumäärältään pienessä kirjassa. Kirjan loppua kohti mentäessä minua kuitenkin häiritsi hieman se, kuinka tarinan punainen lanka tuntui jotenkin katoavan. Tunnelma oli varsin melankolinen läpi tarinan, joten keskustelu oli vain näennäisen kepeää. 

 

Jos etsit ajatuksia herättävää ja ilmaisultaan terävää ja muutenkin taitavasti kirjoitettua romaania, Elizabeth Stroutin kirjoittama ja Kristiina Rikmanin suomentama, Nimeni on Lucy Barton, on hyvä valinta.