Kirja-arvio: Mari Lindqvistin Hiilellä piirretty talo -romaani kertoo intohimosta, joka ajaa tekemään rikoksia
Mari Lindqvistin toinen romaani, Hiilellä piirretty talo, kertoo niin vanhemmuudesta, uupumisesta, oman tiensä löytämisestä kuin rakkaudestakin. Lukijana luulee aluksi lukevansa moniäänistä ihmissuhderomaania, mutta huomaa kuitenkin nopeasti olevansa keskellä psykologisen rikosromaanin tapahtumia. Kyseessä onkin varsin koukuttava tarina liekistä, joka ei sammunutkaan. Lukijan mieltä kutkuttaa kysymys siitä, ovatko kirjan henkilöt lopulta heitä, joita kertovat olevansa. Pimeä puolensa kun tuntuu olevan itse kullakin.
Kirjan päähenkilö Mia on ennen kaikkea Joonaksen, autisminkirjolla olevan nuoren, äiti. Hän haaveilee taiteilijaelämästä ja omasta ajasta, jota ei erityislapsen yksinhuoltajana juurikaan ole. Hän on myös rakastunut naapurissa asuvaan Santtuun. Kun Mian ja Joonaksen elämään astuu Ursula, omalaatuinen kulttuuripersoona, mikään ei ole enää ennallaan – sekä hyvässä, että pahassa.
Romaanin henkilögalleria on monimuotoisuudessaan kiinnostava. Itse pidin eniten Joonaksesta. Ilahdun aina, kun kirjoissa on erityispiirteitä omaavia ihmisiä. Lindqvist onnistuu erilaisten persoonien kuvaamisessa mielestäni erinomaisesti, sillä heidän kohtalonsa ovat uskottavia. Mielenkiintoani lisäsi vielä sekin, että niin Turulla kuin Paimion parantolallakin on tässä sujuvasti etenevässä tarinassa tärkeä rooli. Tämän kirjan parissa oli mukava viettää jännittäviä hetkiä viimeisenä kesälomapäivänä.
Jos olet vahvan kotimaisen rikoskirjallisuuden ystävä, Hiilellä piirretty talo on lukemisen arvoinen. Suosittelen.
 |
| Teos: Mari Linddqvistin Hiilellä piirretty talo Kustantaja: Enostone Julkaisuvuosi: 2023 Sivumäärä: 239 s. |
P.S. Kiitos kustantajalle saamastani arvostelukappaleesta.