Roy Jacobsen: Valkoinen meri
![]() |
Kustantaja: Sitruuna Julkaisuvuosi: 2023 Norjankielinen alkuteos: Hvitt hav Suomentanut: Pirkko Talvio-Jaatinen Äänikirjan kesto: 7 h 33 min Lukija: Tuija Kosonen |
Kiehtova kertomus rakkaudesta ja ihmisen kestävyydestä.
Ingrid on yksin Barrøyllä, saarella, joka kantaa hänen nimeään. Hän kalastaa ja valmistautuu talveen. Elämä pohjoisnorjalaisella saarella on ankaraa ja armotonta. Työnsä lomassa hän löytää rannalle huuhtoutuneita ruumiita. Ne ovat peräisin pommitetusta laivasta: saksalaisia sotilaita ja heidän venäläisiä sotavankejaan.
Ruumiiden joukosta hän löytää vakavasti haavoittuneen Alexanderin, jonka hän onnistuu pelastamaan kuoleman kielistä. Vaikka heillä ei ole yhteistä kieltä, he kommunikoivat katseiden ja eleiden avulla. Vangin pitämisellä on vakavat seuraukset, mutta Ingrid on valmis vaarantamaan henkensä auttaakseen Alexanderia pakenemaan.
Valkoinen meri sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen Norjaan. Jacobsenin pelkistetty proosa luo tunnelman sodan epätoivosta ja tunnelmalliset kuvaukset elävöittävät saaren kauniin karun maiseman.
Oma arvioni: Tämä historiallinen romaani oli täsmävalinta Helmet-haasteeseen. Huomasin vasta kirjan kuunneltuani, että kyseessä oleva teos on osa Barrøy-sarjaa, sen toinen osa. Sodasta ja yksinäisyydestä huolimatta Ingrid tuntee olevansa turvassa saarella, jossa elämä on jatkuvaa etsimistä. On tehtävä jotakin, jotta ei luhistuisi. Pidin erityisesti romaanin vahvasta psykologisesta ulottuvuudesta.
Sodan loputtua elämä palailee vähitellen ”hiljaisuuden valtakuntaan”. Luonnon kauneus ja elinolojen ankaruus tulee lähelle; aaltojen pauhun voi melkein kuulla ja tuulen tuntea kasvoillaan. Ingridin tarina osoittaa mielestäni hienosti sen, kuinka selviytyminen ei ole mahdollista ilman sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta. Tämän teoksen perusteella saatan hyvinkin lukea tai kuunnrlla myös Barrøy-sarjan seuraavat osat.
Sodan loputtua elämä palailee vähitellen ”hiljaisuuden valtakuntaan”. Luonnon kauneus ja elinolojen ankaruus tulee lähelle; aaltojen pauhun voi melkein kuulla ja tuulen tuntea kasvoillaan. Ingridin tarina osoittaa mielestäni hienosti sen, kuinka selviytyminen ei ole mahdollista ilman sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta. Tämän teoksen perusteella saatan hyvinkin lukea tai kuunnrlla myös Barrøy-sarjan seuraavat osat.
Suosittelen Valkoisen meren lukemista ämpimästi vahvojen historiallisten romaanien ystäville.