Aino Leppänen: Pieni pihapiiri pyörii

 
Kustantaja: Myllylahti
Julkaisuvuosi: 2025
Sivumäärä: 349 s.

 
Lempeän tarkkanäköinen romaanisarjan avaus lapsiperhearjesta ja parisuhteen karikoista. Aino Leppänen näyttää jälleen, kuinka lukija tempaistaan herkullisen samaistuttavaan tarinaan mukaan: ”Kiitos siitä, että olen saanut lainata aviomiestenne edesottamuksia.”

Kempeleen Metsäniitylle on rakennettu uusia erillistaloja, joiden ostajan on mahdollista kehitellä uuden sisustuksen lisäksi uusia ihmissuhteita. Naapurusto vaikuttaa ystävälliseltä, mutta mitä naapurin seinien sisällä tapahtuu?

Kati elää hektistä pikkulapsiarkea ja yrittää pitää täydellisen kotielämän kulisseja yllä. Lauralla on myös pienet lapset ja aivan omat salaisuutensa. Joanna olisi valmis sitoutumaan, mutta ovatko hänen odotuksensa yhteiselle tulevaisuudelle samat kuin tyttöystävän? Elvi on jo eläkkeellä, ja hänen miehensä on terveyskeskuksen vuodeosastolla. Yksinäisyys ja nuoruuden muistot kaihertavat, mutta oma pihapiiri yllättää.

Jos uskallamme jakaa salaisuutemme, voimme ehkä saada ymmärrystä ja lohtua. Toisaalta voimme saada myös arvostelua ja sättimistä. Kun on kyse vanhoista tutuista ja uusista tuttavuuksista, kumpiin kannattaa luottaa enemmän?

Oma arvioni: Romaanin henkilögalleria oli kiinnostavan monimuotoinen, mutta jostakin syystä kokonaisuudesta oli varsinkin alussa vaikea saada otetta. En oikein osaa sanoa, mitä tarinalta odotin, mutta jotakin sitä tuntui jäävän puuttumaan. Löysin kuitenkin suosikkihahmoni ja viihdyin Mustikkapolun asukkaiden seurassa sen verran hyvin, että tulen todennäköisesti lukemaan myös sarjan seuraavan osan.

Kirjaa lukiessa mietin, kuinka vähän omista naapureistani tiedänkään, vaikka olen asunut samassa talossa jo yli kaksikymmentä vuotta. No, monet naapureistani ovat toki vaihtuneet näiden vuosien aikana useampaankin kertaan. Tunnenkohan lopulta edes kavereitani niin hyvin kuin kuvittelen...